Mä en oo edes nykyiselle jäkälle tarpeeksi hyvä tyttöystävä tai kihlattu edes. Tänään meidän puhelun jälkeen, tuli sellanen olo tila, koska mussa ei oo yhtään luottamusta siihen vaikka oon sanonnut sille en koskaan jätä sitä tai petä. Mun ympärillä on ihmisii ketkä haluaa että jättäisin nykyiseni jätkäni, mut en halua koska rakastan tätä henkilöö yli kaiken. Mun koko suku Thaimaas on mun suhdetta vastaan, en välitä siitä. Mä pystyn luottamaan suhun täysin, mutta sä et luota muhun. Mitä se tarkoittaa minulle ja sydämmälleni, ettei minun kihlattunu luota minuun etten jättäisi häntä tai pettäisi häntä. Sydämmeni pieninä palasina, jokainen sirpale ei palaa helpoasti paikalleen. Haluaako joku vielä paloitella sydäntäni. Mun perhe sano pitävänsä kunolliset bileet jos jättäisin jätkäni, olenko jättämässä häntä, en missään nimessä. Rakastan sua Korppiseni yli kaiken, en ikinä jättäis sua, pettäis sua tai satuttais sua pahasti. Olen ymmärtänyt sinnun perheestäsi jtn, ystävistä ja tietenkin sinusta, mutta kun sinä et luota minuun, mikä sattuu minua ihan helvetisti. Mä en tajua missä vaiheessa sä oot alkanut kuunella pikkuveljees??? Toi asia hämää mua koko loppu elämän et missä vaiheessa sä oon alkanut kuunella ja usko pikkuveljees. Mä en kuuntele isosiskooni, äitiä tai iskää siinä et sä et ole mulle se oikea henkilö. Mun mielestä sä olet niin minkä mä sille teen, etten oo sulle luottamuksen arvonen, et uskot enemmän pikkuveljees kuin omaa sydäntäs tai omaa kihlattuus/tyttöystävää. Mitä muka mun pitäis tehdä, tappaa itseni et olisit onnellinen kenties. Mun lapsuuden ystäväni sano et, mun pitää kysyä sulta ihan suoranaisesti tänään et mitä sä haluat mun tehdä, tekevän? Et luottaisit muhun.