IRC-Galleria

Mun isoveli tuli Mätsälästä tyttöystävänsä Sannan kanssa tapaamaan mua. Siit on vuos tai kaks kun oon viimeks nähnyt veljeeni. Todella ihanaa oli nähdä isoveljee pitkästä aikaan, kesällä hän tulee ehkä uudestaan käymään täällä ja sit lähtee inttii. Tuskallista nähdä omaa veljeensä vuoden tai kahden vuoden välein. Niin paljon on kummiskin ehtii tapahtuu vuoden aikana et olis hyvä nähdä joskus useimminkin. Perhee on mitä on masentaa mua koko ajan, iskä varsinkin on mestari täs asiassa. Mä pääsen täältä pois voin vaikka sanoa et tuun enää tapaamaan iskääni kovin usein. Hän sanoo ettei hänellä ole mitään virkaa Suomessa kun tänne tulee lama ja lähtee Thaimaaseen 9 kk, isäni ei ole kuullut sanaa PERHE. Veljeni, minä ja seurustelu kumppanimme järkyttyivät samaan aikaan jopa äitikin oli järkyttynyt asiasta. Rakastan omaa veljeeni ja olisi kiva nähdä häntä vähän useimminkin, mitä hän on nyt käynyt täällä. Nousenko täs elämässä enää kokonaan pinnalle missään vaiheessa, olin ainakin kuukauden ihan maan päällä, mut nyt mua yritetään taas pudottaa maan alle. Aina käy näin, jos nyt vajoon pohjalle asti niin en edes yritä nousta pintaan. Mun kihlattuni pitää mua ainoastaan pystys täl hetkellä.

Voi vittu mä olin eilen aika pitkään tiksis melkein kaks tuntii voi ei. Miten mä saatoin olla niin pitkään sielä, jotenkin on syylinen olo tila siitä että olin tunti ja puol ainakin tikkuris eilen. Syylinen olo tila siitä, koska normaallisti kahden viikon aikana olen ollut sielä noin kymmenen minuuttia. Mikä helvetti mulle ja Rasselle oikeen tuli oltiin sielä tunti, apua joku voi tulla hyvin vihaiseksi siitä että olimme tunnin tikkurissa. En tiedä kyllä yhtään et mitä mun pitäis tehdä asialle, voisko henkilö selittää et mitä tapahtu kun oltiin oltu tunti Tikkisis oltu ja myös sen et kuinka paljon paskaa ehtinyt. Mä taisin kyllä unohtaa puhuu paskaa yhestä tyypistä, mut en ole sellanen ihminen joka puhuu toisesta paskaa niin tuppaa unohtumaan, koska se ei kuullu mun luonteeseen, et puhun paskaa ihmisestä ja sit kun joku ihminen väittää niin että puhun siitä paskaa, Loppujen lopuksi unohdin puhua hänestä paskaa, jotenkin sellanen olo nyt vaan on että mua syylistetään ihan turhaan, koska mä oon ollut suunilleen viimeiset kaks viikkoo ollut Hyvinkäällä tai himassa. Eilen oli jotenkin poikkeus että olin Rassenkaa tunnin sielä. Mitä me ollaan normaalsiti oltu tikksissä venattu junaa tai odotettu bussii ja siihen menee aikaa 4-10 minuuttiin. Tää homma nyt kusee kun mua syylistetään, koska ei varmaan kukaan oikeen pysty puhua ihmisestä paskaa 4-10 minuutissa ja otetaan huomioon et siihen vaaditaan enemmän aikaan, koska yleensä kun näkee toista aloitatko muka keskustelusi jonkun kaverisi tai ystäväsi kanssa puhumaan paskaa toisesta ja jos joku tekee niin voiko kertoo mulle et miten sellanen juttu oikeen tapahtuu, koska mä oon niin tyhmä et mä en osaa aloittaa niin keskutelua. Se henkilö joka osaa tehdä niin voiko hän tulla opettaa mua ja Rasse tai jopa antaa oppitunnin asiasta. Nää kaverisi ja aloita puhumaan toisesta henkilöstä paskaa. Minä ja Rasse oikeesti tarvitaan oppitunti tosta aiheesta.

Päivä päivältä tulemme läheimmäksi, ilman sinua en olisi pystynyt moniin asioihin. Onneksi olet viimepäivinä vieressäni tukemassa minua. Kummankaa perhe tilanne ei ole mitään mukavaan, olen yrittänyt auttaa ja olla tukenasi. Tän viikon vietän sinun kanssasi aikaa, vaikka et sitä et tiedä, kyllä minulla on tärkeempi olla sinun kanssasi kuin lähteä jonnekkin muualle. Tällä viikolla minä en ole paljon kavereiden kanssa, hoidan asunto asiaa, raha-asiat ja perhe tilanteen. Tässä mailmassa ei tulee mikään ilmaseksi kaikki asiat tehdään työn ohella, jotkut ystävistäni luulevat että asunnon hankkiminen on helppoa ja tälleen näin. No ei kyl helvetistä ole, sinä saat juosta paikasta a-b ja siinäkää ei ole viellä välttämättä kaikki. Asia on hyvin monimutkainen ja se et miten mulla riittää aikaa olla oman jätkäni kanssa se johtuu siitä, että olen muuttamassa kultani kanssa saman katon alle. Meidän pitää ostaa, kaikkea uuteen kotiin ja mitään ei tule ilmaseks. Olen ollut kyl pitkään jo tietoinen siitä, et meidän yhdessä olossa tulisi olemaan hauskaa ja kyllä me pärjätään hyvin kaksitaan. Pari pientä riitä on ollut, mut se kuuluu asiaan, ei tulis mitään jos me ei koskaan riideltäs tai mitään. Mä kuulun olla sunkaa, tuen sua, autan sua, kuuntelen sua ja ratkotaan yhdessä kaikki ala ja ylä mäet, ei se sen kummempaa ole. Me ollaan nyt seurusteltu neljä kuukkautta ja kaks kuukautta ollaan oltu kihloissa, hyvin menee ja turhaan edes yritää sanoa et en anna aikaa ystävälleni, mut mä aijon nyt saidaan asiani kuntoon ja mitä oon pitkittänyt täs jo muutaman kuukauden muutto asiankaa. Tällä viikolla yritän parhaani mukaan hoitaa asian loppuun asti, se vie paljon aikaa multa ja totta kait oon väsynnyt loppujen lopuks. Joko sä juokset ympäri kaupunkia, oot konella tai puhut puhelimessa ja yrität hoitaa asiaan eteen päin. Mikä noista kolmesta ei muka olis voimiin ottavaa ja huono päivinä sulle tulee noi kolme asiaa vastaan, siks yleensä nukun kotona, koska olen helvetin väsynnyt tänään pitäis lähtee käymään Espoossa. Matka Espooseen johtuu siitä et lähden kattoman asuntooni jtn tarvikkeitä, jotka ovat hyödyllisiä ja voi olla matka jatkuu Stadis myös ja ehkäpä myös Vantaalla.

Mä en nukkunu viime yönnä ollenkaa en saanut unta ja miks mä en nukku vielä, koska tiedän Pandani ei nuku vielä ja huomenna toisaalta tärkee päivä molemmille. Panda:lle on huominen päivä tärkee synttärit ja meidän asunto juttu vedetään huomenna maaliin, mä toivoisin syvästi niin. Kummankaa ei tarvitse kärsiä siitä et asutaan eri paikkakunnassa ja siin on yks hyöty jää aikaa ehkä kavereillekkin mulla. Toisaalta mä oon töissä, mut pystyisin näkee kyl totta kai kavereitani. Mä toisaalta tiiän et mitä täs perheessä käy kun lähden pois, tää kämppä on kuin autio mesta. Faija on taas lähös jonnekkin matkalle ja faija on kaiken lisäks ainut kenen takia oon tääl viel ylipäätänsä. Kuutelemassa sen puolesta kun mutsis avautuu mulle, käskee mua koko ajan tehdä jtn. Täs mailmassa on yks ihminen joka pitää mua oikeesti pystyssä, en vois lähtee mihinkään ilman sua. Oon pahoillani et en voi ottaa sua yhdelle keikalle mukaan. En olis kuvitellut et olisit kestänyt mua näin piktään oikeesti ja kuinka pitkään aijot kestää vielä mua. Rakastan sua Pandaseni, ilman sua en olis suunilleen mitään ja toden näköisesti ilman sua en olis edes täällä vaan Aasian puolle. Kuka tietää olisinko tehnyt sen siellä vai en, mun moni ystävästi on onnellisii siitä että en jäänyt Thaimaaseen.

Elämäni on vaikeeta ja tuntuu siltä et päivä päivältä pahenee joka ikinen päivä. Tänään on pakkaaminen ja huomenna muutto turvakotiin. Niin alas tää mun tilanne on vajonnut et joudun mennä turvakotiin rauhottumaan ja toisaalta ei ole enää mitään perhe sotaa tän jälkeen, mut todella vaikeeta on pakkaa tavaroita ja sit lähtee pois kaikista hyvistä muistoista ja huonnoista. Kaks laukkuu oon jo pakannut tavaroitani Pandani kanssa ja nyt joudun pakkaamaan yksin. Mä en vältele nyt täl hetkellä mitään, mutta kun on pakko pakata ja lähte pois täältä niin se todella vaikeeta mulle. En koskaan pakannut tavaroitani lähtessäni pois, silloin kun muutin tänne niin äiti, iskä ja täti laitto mun tavarat laukkuun ja toi tänne ja otti pois. Entä nyt joudun tekee sen ite ja yksin todella todella vaikeeta on. Huomisesta tulee rankka päivä mulle, koska en tiedä mitä tapahtuu ja niin edes päin.

Tänään kultani lähti takaisin Hyvinkäälle tuntuu todella pahalta viime yönnä nukkuttiin vikaa kertaa tässä talossa ja tänään mun viimenen kerta kun nukun tässä talossa. Mulla on jo nyt todella ikävä sua kulta, enkä tiedä helpottaako huominen päivä mua yhtään toivon et jooh. Mä tuun torstaina sinne sun luo ja saa nähdä et mitenkä käy meidän tällä hetkellä se on sun mutsista kiinni. Mä rakastan sua oikeesti ja tää rakkaus ei katoa mihinkään mun osalta kovin helposti enkä usko et eroisin susta koskaan. Jep tää laukan pakkaaminen onnistuu todella hyvin, en oo ku kaks päivää pakannut ja ollut Kultani kanssa itkenny vaan kuus keraa oikei nytkin itke eli seittemän saa nähdä kuinka monesti vielä vuodatan kyyneleitä. Mä sit en toden näköisesti tuu enää tänne päin liikuskelemaan, koska se tuo liikaa muisto ja huomenna viimeinen päivä kun liikun kotini lähellä. Onneksi en joudu olemaan pitkään yksin ehkä viikon ja sit saan seuraa. Tuskallista jättää kaikki hyvät muistot tänne ja paluuta mullahan ei ole sinäänsä mahdollisuutta, koska mä valitsin tän tien ihan itse, kärsin siitä itse ja yksin. Tää on mun elämä mä teen mitä teen ja oon miettiny tasan tarkkaan kyl et mitä teen. Mä mietin tälläsiä isoja liikeitä monta ketaa ja jos menää pieleen ei voi mitään sit jää kaks vaihto ehtoo ja toista en kyllä tee kovin helpolla koska en halua et mun läheiset kärsis siitä ja Kihlattuni Korppi_ . Mä lupasin mun lapsuuden ystävälleni että mä en tee kolmatta virhettä ja aijon pitää kiinni siitä, koska oon tehnyt jo nyt kaks suurta virhettä kolme kerta meinais sanaa Hyvästi ja kun mun kaks tärkeimmistä on Argenttiinaassa ja tärkeimät henkilöt löytyy haudattuna suunnilleen kaikki. Olisko mun pitänyt mennä henkilön perässä kenen kanssa eläsin siihen päivään saakka kunnes lähti luotani pois, sanomatta mitään?

Nyt en tiedä et jäisinkö tänne vai lähtisinkö pois, koska mun olo tila ei helpotu mitenkään täl hetkellä kotona. Mulla ei oo edes pitää syytä olla tääl himas enää toisaalta tiedä miks jäisin tänne. Huomenna Psykologia ja pääsen purkaa tunteina sitä voin tehdä suunilleen kerran viikossa. Mä elän vaikeeta ja ilosta aikaa samaan aikaan, koska himas menee päin vittua ja suhde asiat menee hyvin.

Tiksin porukoissa on ollut monta riitaa jos en ole ollut paikalle en ota kantaa asiaan, koska siitä tulee vaan ongelmia varsinkin kun kaks parasta ystävääni riitelee ei siihen voi mennä väliin. Siinä ei ole mitään järkeä esim. mun lapsuudenystävät riitelee keskenään niin en mä voi mennä siihen väliin, koska sit kun ne on sopineet asiasta niin saattaa tulla sun niskaan siin vaiheessa. Mulla on kokemusta asiasta et voin sanoa et oli sellanen puolen vuoden hiljaisuus meidän välillämme ja se ei ollut hauskaa.

Tuo viikonloppu oli aika raskas ja uuvuttava. Hauskaa oli lauantaina kun menin Pandalleni yöksi ekaa kertaa. Tänään huomasin et oon todella väsynnyt ja uupunut, enkä jaksa tehdä mitään oikeen. Meen varmaan kohta nuqquu, koska pitää saada väsymys pois ja en viittis olla niin väsynyt ja uupunut huomenna. Kultani kanssa huomenna lääkäriin ja sit taas Hyvinkäälle. Mä alan pikku hiljaa viihtyä sielä vaikka sielä ei oo paljoo mitään paitsi Panda on sielä voisin mennä vaikka joka päivä sinne ja maksaa juna matkat sen vuoksi että nään Pandaani. Rakastan sua kulta ja nyt oikeesti pikkasen vois perhekin antaa aikaa meille ja muut. Ei pahalla tänä viikonloppuna me ollaan kaksistaan koko ajan, ollaan niin väsyneitä biletykseen ja matkustamiseen. Minä ja Pandaseni ollaan todella väsyneitä.

Mulla on omat tunteet mitä en pysty täl hetkellä tuntemaan, koska muutaman ihmiset estävät sen saa nähdä kuinka kauan kestän sitä ja odottaminen on kanssa nyt sellanen asia mitä en aijo jaksaa pitkään, koska oon odottanut jo todella pitkään. Multa katoaa ihmiset ympäriltäni en välitä siitä oikeen kunnolla, koska ajattelen nyt itseäni moneen vuoteen ja tulevaisuuttani siit on noin viis-kuus vuotta kun olen ajatellut omaa tulevaisuuttani tai itseäni yli päätänsä. Nyt aikani koittanu, pikku hiljaa rupeen taas tuntemaan itseäni minuutti minutilta aina vaan paremmin ja peremmin. Olen ollut kokonaisia vuosi hukassa ja tietämättömillä.

Kaksi henkilöä ovat olleet pitkään pimeällä tiellä, nyt nämä kaksi henkilöä kävelet käsi kädessä kohti valo, mutta toisaalta se tapahtuu hitaasi ja varmasti. En päästä kädestäsi irti koskaa vaikka ollaan päästy jo kohti valoa, en missään vaiheessa aijo päästä kättäni irti sinun kädestäsi vaikka moni yrittäisi sitä minä. Pidän todella lujaa kiinni kädessä enkä anna sinun mennä pois. Jotkut ystävistäni, kavereistani, perheestäni ja sukulaisitani ei kestä koska kävelen kohti valo. Haluan vain sinun kanssasi tehdä tämän asian en kennenkään muun henkilön kanssa siitä voit olla varma en ikinä voi.

Mulla on nyt sileen et mun aika jatkaa eteen päin, taakseni en katso enää milloinkaa paitsi tietenkin läheisteni lähtöpäivät ovat poikkeuksia minun elämässäni. Mä ajoin todellakin nyt keskitty siihen mihin pitääkin, oon jättänyt monta asiaa hoitamatta, mut ens viikolla jatkaa ja yritän saada hommat maaliin asti. Kaks viikkoo ollut kipeenä ei oo oikeen jaksanut tehdä mitään tai keskittyä suunilleen mihinkään, mut ens viikolla tulee muutos. Aika on mietti ens vuoden opiskelu/työ paikkaa, asunto asiat hoidettavana, perhe asiat, lääkäri asiat ja tietenkin keskittyminen oman kihlattuni pystyssä pitämiseen. Toissaalta sanon suoraan et ihan turha kuvitella meidän erovan tai jtn, koska sitä ei tule tapahtumaan ne ketkä yrittää sitä niin joutuu vaan ongelmiin. Mulla ja Pandallani ei ole mitään salaisuutta perjaatteessa, koska ei siitä tulisi mitään jos salataan asioita toisilta ja vieläpä tärkeitä asioita sellaisia. Huomenna mun Faija tulee takas hermo lomalta ja sit suunitelma on tämä: Päivät autokoulussa tai psykologia tai asunto ja illat vietän Pandankaa. Mä ainakin aijon nyt viettää aikaa kihlattunu kanssa, koska olen huomannut ettei meile jää paljon aikaa toisillemme. Mä jätän nyt biletyksen vähemmälle ja juomisen, koska kahden viikon päästä voi tapahtua jtn mitä ei ole osannut oikeen odottaa. Mulle hoidetaan nyt asuntoa toden teolla, koska mun psykologiani auttaa mua täs asiassa todella paljon. Huomisesta en tiedä toista seksi mitään, mut siit oon varma yksin en ole.

Mä oon ollut vitun tyhmä ihminen, mä mokaan koko ajan jossakin asiassa, mut oon varma siitä et jos en pääse kohta pois täältä niin se on see ya aika monelle. Mä mokaan jopa seurustelu, perhe ja ystävien tukemis asioissa. Mä oon onnellinen elämässäni tapahtuu suuria muutoksia joihin yritän sopeutua ja olen tyytyväinen siihen mitä teen ja kaiken lisäks haluun vaan tietää sen et mitä porukkat ajattelee musta oikeesti. Oonko mä edes kunnollinen ihminen? Mä teen sen mitä mun pitää tehdä, turhaan mua estetään tekemästä jtn. Mä rakastan yhtä henkilöö todella paljon oon valmis lähtemään sun puolestas.