Kyynel poskel valuen,
mä ajattelen tajuten,
et kylmää tääl on ilman sua,
sä mukanas veit ison osan mua.
Nyt ei lopu tähän kyyneleet,
kun hyvästelemättä pois sä meet.
Läheisen näät sä vanhentuvan,
hänen kasvojensa paljon kalpenevan.
Päivä päivältä heikommaksi muuttuu,
kohta hän jo elämästäsi puuttuu.
Kuolema sulle tuskan tuottaa,
sä itket,
et naura,
sä juot,
mutta et syö.
Kaiken elämästä voi vahingossa hävittää,
kun läheisen ihmisen menettää<3
Mä nään sut mun edessä,
pysähdyn ja hymyilen.
Hahmotan meidät jo vedessä,
lempilauluamme hyräilen.
Sua kädestä otan,
meidät vien satumaahan,
jossa kaikki tapahtuu,
juuri niinkuin haluat,
niinkuin minä haluan.
Kummatkin on onnellisia,
kunnes taas totuuteen herään,
nousen ja kamani kerään.
Kävelen yksin auringonlaskuun.