IRC-Galleria

Tehtiin Ennin kanssa yhteinen blogi, jossa kerrotaan kaikkee meille sattunutta ja tapahtunutta. Se on sellanen, minkä osotetta ollaan annettu luokkakavereille ja opettajille ja muille ketä saattais kiinnostaa mitä meille kuuluu. Kirjottelen tänne omia juttujani ja kuulumisiani, mut sieltä voi käydä kans lueskelemassa, ei varmasti täältä löydy kaikkia juttuja mitä sieltä ja toisin päin. Blogi löytyy osotteesta www.intiakatienni.blogit.fi.

Tämän päivän oon maannut sängyssä vatsataudissa. Kyllä mä sitä jo vähän odotinkin tulevaks, kun en oo yhestäkään etelän lomasta tainnu selvitä ilman ripulia... Muut on ottanee aurinkoo tuolla hotellin katolla ja makaan peiton alla ilmastointi päällä ja välillä juoksen vessassa. Ja kaikkein hienointa tässä on se et joulunpyhinä sairastin tän myös. :(
Sääli kun en päässy aamiaiselle tänään. Sieltä saa aina tuoreita hedelmiä ja paahdettua leipää ja munakasta. Tänään oli saanut myös muroja. Ei tarvii kun istua pöytään niin henkilökunta kiikuttaa aamiaisen nenän eteen. :)

Suomessa yleensä yks ihminen hoitaa esim. Hesen tiskillä yhden asiakkaan palvelun. Täällä on vähän toista. Täällä on ihmisiä niin paljon töissä, että yhtä ihmistä palvelee parhaimmillaan 6ihmistä. Yks ottaa tilauksen vastaan, toinen lyö sen kassaan, kolmas ilmottaa tilauksen keittiöön, neljäs tekee ruuan, viides tuo ruuan tiskin puolelle ja kuudes tuo ruuan asiakkaalle pöytään. Ravintoloiden tiskien taukset on niin täynnä väkeä, etten ymmärrä kuinka ne pystyy työskentelemään sellasessa ahtaudessa. :o No, tapansa kullakin.

Mulle kävi eilen taas nolo juttu. Ollaan etitty sopuhintasta kuntosalia täältä. No, käveltiin kadulla ja nähtiin sali. Mentiin sisään ja haluttiin kysellä hintoja. Tajuttiinkin, että kuntosalilaitteissa roikku hintalaput, eli se oli laitteita myyvä kauppa, ei sali. Lähettiin pois, tai ei päästy ovea pidemmälle. Intiassa jokaisen kaupan ja muun julkisen paikan ovella on vartija joka avaa ovet ja katsoo kuka pääsee sisään. Meidän tehdessä lähtöä, vartija ei ollu avaamassa ovea. No, ajattelin et kai sen itsekin voi avata. Tuuppasin ovea kovaa vauhtia ulos päin, eikä se auennut. Intialaiset ovet aukee yleensä sisäänpäin, niin sekin ovi. Lasiovi jumittu jenkoilleen ja 4ihmistä tuli avaamaan sitä. Lopulta ovi aukes kun yks potkas rymisten seinään ja toinen kiskas oven auki. Päästiin ulos ja opin taas yhden asian Intian erilaisuudesta verrattuna Suomeen. :D

Tässä kuva "hajottamastani" wc-pytyn kannesta.

Tää päivä on kulunu setviessä rikkoontunutta vessanpöntön kantta ja suihkua hotellin omistajan kanssa. Täällä maassa on tapana tingata kaikesta niin pitkälle kun kehtaa, niin tingattiin maksu 2600rupiasta 1200rupiaan. :D
Käytiin normaalit shortsit jalassa kauppakeskuskuksessa, sellaset mitä jokainen suomalainen käyttää kesällä. Meitä katottiin tosi pitkään ja oudosti. Ensinnäkin vaaleen ihon takia ja varmaan shortsien. Täällä paikalliset kulkee pitkät paidat päällä ja pitkät housut. Yleisesti on sääntö että oman turvallisuuden vuoks ja kai uskontoon liittyen ei sovi käyttää yli polven lyhyitä vaatteita. En siis voi käyttää varmaan shorteja enää jottei mua katsota oudosti.
Otin myös paljon kuvia kadun elämästä, lisäilen niitä tänne kuhan jaksan.

Intiassa ihmiset on tosi varovaisia kaiken suhteen tai ne on tosi kevyttä tekoo tai ne ei ikinä riko mitään. Kotona ainakun touhuun vessassa, istun vessanpöntön kannen päällä. No, istuin hotellin vessanpöntön kannen päälle, niin se halkes kolmeen osaan enkä koe olevani mikään superlihava. Ja äsken Enni kävi suihkussa, niin suihku irtos käteen ja suihkun letku tippu lattialle. Tultiin lopputulokseen että vessanpöntön kansi on heikko ja paska ja suihku haurastunu likasesta vedestä. En tiedä oikeesti ollaanko liian kovakourasia vai missä on vika. Paska vessa se on. Kohta tää huone varmaan räjähtää.

No, sattu ja tapahtu meille viime yönäkin. Viiden aikaan joku alkoi avata ulkopuolelta meidän ovea avaimella. Alettiin supisemaan että kuka helvetti sieltä oikein tulee ja sytytettiin valot. Sit oven avaamisen ääni loppu ja pelättiin. Meijän huoneen avain oli hävinny kokonaan. Soitettiin alakertaan pojille että tulevat auttamaan meitä kun joku hullu yrittää tulla meijän huoneeseen. No, näin ovisilmästä, et vartija käveli meijän huoneen ohi. Oltiin unohdettu meijän avain huoneen oveen ja vartija oli yrittäny ottaa sitä talteen siitä. Me oltiin oven toisella puolella valmiina paistinpannu kädessä kun pelättiin niin paljon.

En tiedä miten päin olis. Täällä olis niin paljon nähtävää, mutta vieläkin on sekaisin nukkumattomasta yöstä. Tekis mieli vaan nukkua sängyssä, no kohta meenkin.
Mulla on jo hieno saldo intialaisia eläimiä nähtynä kadulla: lehmniä, kulkukissoja ja -koiria ja aasi. Tiikerin haluisin nähä kans, mut sitä tulee tuskin kadulla vastaan.
Tänään käytiin syömässä ihan hienossa ravintolassa. Tarjoilijat asetteli lautasliinatkin syliin valmiiks, mitään ei tarvinnut tehä ite. :) join olutta, ihan Fostersia kylläkin, ja söin jotain kana-juusto juttua ja riisiä ja otin naan-leipää, maksoi yhteensä 499 rs, eli noin 7e. Eli kyllä täällä halvalla pääsee Suomen hintoihin nähden, mutta Bangalore on kuulemman kuitenkin Intian kalleimpia kaupunkeja. Täyttävää ja kunnon ruokaa saisi halvemmissa kaupungeissa 25 rupialla, ja sekin on kallista halvoissa paikoissa. Suomen rahassa se on, öööö, 40c. Eli ei täällä ruuasta itsestään kipeeks joudu maksaan. :)
Oluttakin ostettiin tänään. Myyjälle oli ilmeisesti ihme juttu kun yks asiakas ostaa neljä pulloo. Se kysyi multa että mistä maasta oikein olette ja katsoi meijän ostoksia. Olis pitänyt sanoo että vaikka Ruotsista, mutta tyhmänä kerroin että Suomestahan tässä ollaan. No, ehkä se Suomen viinamaine ei siitä muutu vaikka myönsinkin että ollaan sieltä. :)
Huomenna pitäis mennä katsomaan ydinkeskustaan. Jos oikein muistan, niin siellä oli Mahatma Road niminen iso ostoskatu. Sinne olis tarkotus mennä riksalla, vastaa taksia täällä. Vielä uskaltaa ainakin mennä sellaisen kyytiin kun ei oo kokenut mitään henkeä uhkaavaa tilannetta. Sellainen mukava kolmipyöräinen mopo jossa on katto. :)
Nyt suihkuun ja nukkumaan. Öitä.

Nyt olen sitten perillä Bangaloressa. Täällä on meno hieman erilaista kun Suomessa. Autot ajaa miten sattuu ja tööttäilee toisilleen. Ilma haisee koko ajan pakokaasulta, kun autoja on niin paljon. Ihmiset tuijottaa meitä, kun ollaan vaaleita. Ruoka on hyvää ja halpaa. Kaupoista saa ihan samoja asioita kun Suomestakin, ihan turhaan kannoin tänne niin paljon tavaraa. Netti pelittää hyvin. Asutaan hotellissa ja pyykitkin pestään meidän puolesta.
Ainoa ehkä oikeesti järkytys oli, kun vaihdettiin Mumbaissa konetta. Kun mentiin hakemaan hihnalta matkalaukkuja, istu siinä samassa tilassa järkyttävä määrä kaapuihin pukeutuneita uskiksia. Niillä oli kaiken maailman nyssäkkää ja pussukkaa ja ne oli köytetty tiukasti naruilla kiinni. Näky oli vaan niin outo, ettei sitä ensin meinannut uskoa. Oli outoa, kun oli paljon ihmisiä ja kaikki tuijotti kaapujensa alta meitä. Se oli aika pelottavaa. En tiedä mihin ne oli menossa tai tulossa, ei niitä muualla ole näkynyt kun siellä.
Ensimmäisen illan vaikutelma on kyllä oikein positiivinen täältä. Nyt pitäisi kai mennä suihkuun ja nukkumaan, viime yö jäi lentämisen takia kokonaan välistä. Kello on täällä nyt puol11 illalla.

Huomenna alkaa se paska ja hehkutettu elämä, mikä pitäis olla "jokaisen (joka koulua käy) elämän parasta aikaa, siitä kannattaa ottaa ilo irti".
Huomenna alkaa siis koulu ja köyhä opiskelijaelämä. Mitä hienoo on istua nenä kiinni kirjassa 5pv viikossa ja elää kitkuttaa muutamalla satasella kuukaudessa? Kuinka se voi olla ihmisen parasta aikaa ja kuinka siitä voi ottaa ilon irti? MÄ EN TAJUU!!!
Mä olen pakosta koulun penkillä. Haluan ammatin ja luen ammattia jonka haluan. Mut ei tää opiskelu mulle mitään varsinaista iloa oo tuonut. En vaan oo lukuihminen.
JEE.

Meitä hiillostettiin tänään koulussa et onks joku lähössä vaihtoon keväällä. Mä haluan hirveesti lähtee, mut se tarkottaa sitä et tarvii alkaa säästää rahaa ihan sikana ja kevät kuluis toivottavasti jossain päin maailmaa auringon alla. Juur selailen koulun sivuilta et mihin haluisin lähtee. Vaatimuksina vaan siltä mestalta mihin menisin olis, et siellä olis halpaa, lämmin, aurinkoo, nähtävää, erilaista kun Suomessa (siis sairaanhoitajien työ), se olis kaukana täältä ja kokemus. Kolme kuukautta se kestäis, maaliskuun alusta toukokuun loppuun, juur sopisvasti kesäks tulisin takas. Nyt sukellan noiden vaihtokohteiden kiehtovaan maailmaan.......

Juuri tulin saunasta. Saunottiin Tiian kans ja se just lähti omaan himpeensä. Nyt on muksaa mennä nukkuu ku ramasee jo aika hyvin. Jos sitä vähän nestevajeeseen liittyviä laskuja vielä laskis, niin jo on ihme jos ei uni tuu :D Huomenna taas pirteenä kuuntelemaan 8tunniks lääkärin luentoo ja kynäsauhuten kopioimaan kalvosulkeisten aiheita. Valtavan parasta yötä!!

Sainkin työharjottelupaikan sieltä mistä halusinkin, eli Espoosta Jorvin sairaalasta ja vieläpä päiväkirurgian puolelta, eli vkonloppuina ja öisin on tuskin töitä, toivotaan ainakin. Kolmen vkon päästä tarviis siis pakata kamat ja muuttaa viiden viikon ajaks Tanjan (siskon) kotiin Leppävaaraan. Siitä on n.10km Jorviin, eli ei pitkä matka. Vkonlopuiks tuun sit tänne töihin Essolle ja Neloseen.

Myös toinen hyvä asia sattu tänään. Isukki tuli kylään ja laitto kaikki hyllyt ja naulakot ym. mitä mä peukalo keskellä kämmentä-ihminen en ite saa laitettua. Nyt tää kämppä vihdoinkin on sen näkönen että oon kesäkuun alusta asti asunu täällä. On siis tavarat paikallaan ja KOHTA myös siistiä, heti kun jaksan tarttua imuriin. Varmaan aikasemmistakin kirjotuksista huomaa että mulla on suhteellisen usein ollu projektina joku siivoomiseen liittyvä, mut se projekti on ihmeesti venyny aina :D niin se venyy nytkin koska kohta lähden Lamminrantaan Katjan kans piknikille ja illalla tarvii sit tehdäki kirurgian läksyjä, siis lähinnä lukee sitä.

Sattui myös kolmas kiva juttu, mut sitä en kerro kenellekään. Mut sen jutun vuoks ja noiden edellä olevien valtavan paras olo vaan jatkuu. Oon kyl tyytyväinen ja ilonen kun kaikki on aika loistavasti tällä hetkellä. Tars varmaan piirtää raksi X seinään kun sanon näin, sitä ei usein mun suusta kuule että kaikki on hyvin, oikein hyvin :) <3

Tuli töissä mieleen että tää on hyvä pitää päiväkirjaa, niin en valehtele (ainakaan tähän mennessä).
Joskus teininä kirjotin päiväkirjaa ja luin sitä vähän aikaa sit. Hetki piti kelata ja miettiä yhtä juttua mikä siellä luki. Se juttu mikä siellä oli, ei oikeesti menny niin ku olin sen kirjottanu. Olin tyhmä valehdellu omalle päiväkirjalleni eli periaatteessa itelleni koska en antanu kenenkään muun lukee sitä. Aika säälittävää kun tarvii valehdella itellensä. Mulla on sit varmaan ollu aika kova halu saada se juttu tapahtumaan toisella tavalla ja sit luulin et se on menny mun haluamalla tavalla vaik ei menny. Valehtelin itelleni vaik tiesin miten se juttu oikeesti meni, voiks olla typerämpää teiniä!!!??? xD xD xD
No, oon aina pitäny itteeni huonona valehtelijana.