Alat tuntee tosi voimakkaita pelkotiloja
Hiki valuu otsallesi näät pelkkii varjoja
Alat turtua, ja kyynel rupee vuotaa
Tajuut ettei uutta tilaisuutta enää suoda
Rauhaa huutean, itkien, haluut voimaa
Elämäs sut tappaa ja kuolema korjaa
Peilistä näät elämäsi lopputuloksen
Sillon peilin pudotat ja maahan myös särjet sen
Haluut imee verta ku kirous iski sydämeen
Sä menit päästää paholaisen sun sisälles
Enkelit laulaa takanasi virttä itkien
Sää makaat tuskissas verta litkien
Lopulta et jaksa enää ku et tunne eläväsi
Tajuut sillon että suudelma tuhos elämäsi
Lopulta et jaksa enää ku et tunne eläväsi
Tajuut sillon että suudelma tuhos elämäsi
Tunnet kuinka musta suudelma koski huulia
Tunnet kuumuutta ja mielees tulee vanhoi kuvia
Niistä ajoista ku kaikki oli vielä hyvin ja
Sua rupee sattuu niinku ku ihoos tulis arpia
Tunnet olon hyväks kunnes vaivut viimein transsiin
Usein sulle käy noin ku on pakko nappei napsii
Veres on ku vettä ja silmäs vuotaa verta
Musta suudelma, tuhos sut kerta kerralt