Avasin oven aamuun ankeaan
Kesälumi varpaille
Saa mut yskimään
Kerran eräässä sadussa, niin sanotaan
Ja minä kuuntelen kuin se koskisi minuakin
Prinsessa ja prinssi toisensa saa
Ja linnan
Mikä on väärin, kun itkettää?
Katseet ei riitä, ei kosketuskaan
Otinko joskus liian tosissani sen, mitä tarjottiin
Hetken verran uskoin
nyt enää osaa en.
Hämmästyin taas kun hiutaleet
Jäiset, taivaissa syntyneet
Palasivat maahan
Se, mitä luulin kevääksi, oli syksy
Kävikö niin todella
Miten sydämessä, siellä tuntuu niin kylmältä
Voinko toivoa, että se olisikin vain kevät?
Joskus tuntuu kuin kipu sanoisi hyvästi
ja lähtisi.
Pois.