IRC-Galleria

Säännöt ovat seuraavat:
1. Valitse 20 kaveriasi.
2. Etsi jokaiselle nimelle yhteisö, jossa esiintyy kyseinen nimi!

!.Pilvi Pilvi on pöllöille!
2.Sansku 1813439
3.Hanna Hanna ei vaan tajuu miten se muna kuoritaan!
4.Heidi heidi antaa aina ;)
5.Jonne Jonne is the taskulaskin xD
6.Maria maria ei koskaan tajuu:D
7.Jenni Jennillä ei ole ihraa
8.Sussu Sussu puree, raapii, potkii, ja kitisee!<3<3
9.Fiia Fiian eroottiseT rintakarvat
10.Krista KRISTA ISKEE
11.Emmi Emmillä on vakava mielisairaus
12.Ellu Ellun eläkeläisristeily myös ellulla on kanoja
13.Kata Kata on bodari
14.Tiia Tiia ei välttämättä tukehdu tupakkaan...
15.Joona Joonalla on kummat jutut...
16.tapsa Tapsa on cool, Tapsa ei juokse
17.Senni senni *on*Jumalatar
18.Riikka Riikka koputtaa ovikelloa
19.Ari Arilla on ihana ääni.
20.Saana Saana mitä piti tehä?

tiedän ettet halunnut mua satuttaa,
mut sä satutit mua ihan liikaa.
Miten voit kuvitella, et voisin luottaa enää keheenkään?
Luotin suhun paljon, ehkä liian paljon.
Sä kuitenki kerroit sen, suurimman salaisuutes.
Voit yhtä hyvin lähtee käveleen,älä mun eteen jää.
En haluu sua mun tielleni, mä tunnen oloni sun seurassas jotenki yksinäiseks.
Elettiin ennenkin erillämme, joten se on nytki helppoa.
Eletään molemmat omaa elämäämme ja annetaan toisetemme olla.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme,
minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle,
että olet minulle tärkeä.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka saamme elää yhdessä...

Mutta eihän tämä vielä tähän lopu.
Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on.

Ehdin korjata laiminlyöntini.
Ja onneksi elämä tarjoaa loputtomasti
uusia mahdollisuuksia.

Mutta siltä varalta, että olen väärässä,
eikä minulla olekaan kuin tämä päivä,
sanon, että olet minulle hyvin rakas.

Katson edelleen tyhjää koiran koppaa.
Olo tuntuu aina yhtä tyhjältä, oli kopassa joku koira tai
koppa tyhjillään.
Se oli sinun oma pieni valtakuntasi, mihin otit ihmiset aina
pehmeillä nuolaisuilla vastaan.
Tervehdit koko näyttävällä olemuksellasi, toivotit meidät aina
uskollisesti tervetulleiksi kotiin.
tahdoin sinut, en muita!
Mutta soitto iskeltä tuli liian myöhään, sinä olti
nukahtanut juuri sinä päivänä.
Nukahdit ikiuneen omassa kodissasi, ymmärtämättä mitä oikeasti tapahtuu.
Olisin niin mielelläni tuonut sinut vielä kerran mun kotiin, oman ihmisesi luokse,
joka oppi rakastamaan sinun kuvaasi kuin omaa koiraasi.
Mutta nyt sinä olet omassa kodissasi muiden suojelusenkeleiden kanssa.
Leikit pilvenhattaroilla ja kirkkailla auringonsäteillä,
tervehdit meitä kotiin tullessamme sieltä kauempaa.

Mä en uskonu koskaan, vaikka mulle kerrottiin että sä lähtisit kohta pois. Kysyitte et mitä kuuluu? -kaikki on ok. Hyvä teijän on kysyy ku ette tiedä miltä musta tuntuu. Olin aina iloinen ku näin sut jossakin, mä ajattelin sua joka hetki. Rukoilin sun puolesta että jaksaisit ees vähä. Mua pelotti joka päivä ku iske soitti mulle et se sanoo, sä oot nukkunu pois.
sä oot meille kaikille tosi rakas! tänään sit näin et isä oli soittanu mulle monta kertaa, sit ku pääsin kotiin niin isä soitti taas. Huomasin että se oli vähä kännis, se kerto että makasit lattialla ja sun henki oli nyt taivaassa. Mä en uskonu aluks, sit iske rupes itkeen ja kertoon miten rakas sä olit sille, se sano että on ihan hajalla. Mä itkin, koska tiesin että sä olit nyt lähtenyt. Tuijotin huonetta tyhjin silmin, pahin painajaiseni oli käynyt toteen. nyt se oli tapahtunut. "se tapahtuu, me kaikki tiedämme sen, emme vain tiedä koska, joten meidän täytyy nauttia kaikista jäljellä olevista hetkistä." Olin kuullut nuo sanat, olin itsekin lausunut ne, mutta kun ne todella olivat totta, en halunnut enkä pystynyt uskomaan. Koskaan minun ei tarvinnut pelätä, koska tiesin että olisit kanssani. Emme suunnitelleet tulevaisuutta, olimme tienneet sen olevan turhaa. Elimme täysillä juuri sitä hetkeä, emme miettineet tulevaisuutta.miksi? miksi juuri nyt? JA MIKSI JUURI SINÄ? miksi sinä, mun maailman rakkain koira? kyyneleet valuivat poskilleni, laskin puhelimen kädestäni ja tuijotin vaan seinään. olit huonossa kunnossa, näin sen silmissä. Laihduit ja karvasi lähti, olit melko kuuro ja et nähnyt paljoakaan. Muista Milli rakas että oon aina sun luonas vaikka en sua näekkään. Sä olit jo vanha, tää oli sun pois lähtös aika. En kestä sitä että lähdet pois ja hylkäät mut yksin tänne. Sulla on hyvä olla koirientaivaassa. Haluisin vielä kerran silittää sua ja tuntea sun pehmeän kielen mun ihollani. Vaikka ikävöin sua et enää koskaan palaa. Oot mulle ihan hirmusen tärkee, enkä mä jaksais ilman sua. oot mun sydämessäni aina<3

mä:mollisolli hei nyt mä keksi tonni kolli.
snaksu: sä vaan oot niin tonni kolli.

snaksu:se on sitten sillälailla että rikoit
juuri gallerian sääntöjä..ei tuollaista
kielenkäyttöä sallita hyvänen aika!
snaksu:voisimme keskustella
vaikka ilmaston muutoksista??
mä: joka kerta ku pieraiset
10 000 mursua kuolee jäänavalla hendenahdistukseen, joten rajoita....



mä: juuhaa jiihaa mursut hyökkäävät kun piereskelt niin nopeaa tahtiin..
mä: hehhehehehhehehehhe vittu mitä läppää mullakin taas..
sansku: voiiii hyvänen aika!
sansku: tajuukko mursujen merkityksen salakielellä
mä: tottakai tajuun en oo mikään iesuksen tyhmä apinakaan..!

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

. Usein olen miettinyt
kunpa joku vain
olisi jaksanut
elää ne ikävimmätkin
elämäni vaiheet puolestani

Juuri silloin kun olen
ollut heikoimmillani
yksin niiden mustien ajatusteni
kanssa
Tuntenut sisimmässäni niin
että elämä ei ole
luotu minua varten
enää elettäväksi.

Vaikka siitä
on jo kauan
Kyyneleet
turhia ja tyhmiä minulta
tänään vuodatettavaksi
Eiväthän ne enää koskaan
sinua takaisin tuo

Silti sisimpäni kaipaa
ja suree yhä
äänettömästi.

Ulkona satoi lunta, näinkö unta?
Pieni hiutale taivaalla lenteli,
sylissään taikaenkeli.
Kädessään rakkautta, lämpöä, voimia kantoi,
rakkaalta ystävältä terveisiä antoi.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun nukahtavan,
peittelisin sinut huolellisemmin
ja lukisin puolestasi rukouksen.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen kerta,
kun näen sinun astuvan ovesta ulos,
rutistaisin sinua lujasti
ja kutsuisin vielä takaisin halattavaksi.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen tapaamisemme,
minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle,
että olet minulle tärkeä.

Jos tietäisin, että tämä on viimeinen päivä,
jonka saamme elää yhdessä...

Mutta eihän tämä vielä tähän lopu.
Yksi päivä sinne tai tänne.
Onhan päivä vielä huomennakin - onhan?
Todennäköisesti on.

Ehdin korjata laiminlyöntini.
Ja onneksi elämä tarjoaa loputtomasti
uusia mahdollisuuksia.

Mutta siltä varalta, että olen väärässä,
eikä minulla olekaan kuin tämä päivä,
sanon, että olet minulle hyvin rakas.

Kaikki eivät näe huomista.
Jollekulle tämä on viimeinen mahdollisuus
puristaa toinen rintaansa vasten.
Miksi siis odottaa huomista,
kun saman voi tehdä jo tänään?

Jos huomista ei tulekaan, kadut katkerasti,
että jätit viimeisen hymyn hymyilemättä,
viimeisen halauksen halaamatta,
että sinulla oli liian kiire ehtiäksesi täyttämään toiveen,
joka osoittautui läheisesi viimeiseksi.

Katson edelleen tallilla käydessäni viimeistä karsinaa.
Olo tuntuu aina yhtä tyhjältä, oli karsinassa joku hevonen tai
karsina tyhjillään.
Se oli sinun oma pieni valtakuntasi, mihin otit ihmiset aina
kimeällä hirnauksella vastaan.
Tervehdit koko näyttävällä olemuksellasi, toivotit meidät aina
uskollisesti tervetulleiksi tallille.
Sinun piti tulla mun hevoseksi, ostin sinut, tahdoin sinut, en
muita!
Mutta soitto tallilta tuli liian myöhään, sinut oli laitettu
nukkumaan juuri sinä aamuna.
Nukahdit ikiuneen omaan karsinaasi, ymmärtämättä mitä oikeasti
tapahtuu.
Olisin niin mielelläni tuonut sinut kotiisi, oman ihmisesi luokse,
joka oppi rakastamaan sinun kuvaasi kuin omaa hevosta.
Mutta nyt sinä olet omassa kodissasi muiden suojelusenkeleiden kanssa.
Leikit pilvenhattaroilla ja kirkkailla auringonsäteillä,
tervehdit meitä tallille tullessamme sieltä kauempaa.

Kato mua silmiin
Kato syvälle, syvälle sydämeeni
Niin löydät kaiken, mistä löydän voimaa mun kynälleni
Voimaa yrittää, voimaa kestää kaikki paska
Voimaa uskoo ja toivoo, sekä rakastaa
Kato mua silmiin
Kato syvälle, syvälle sydämeeni
Niin löydät kaiken, mistä löydän voimaa mun kynälleni
Voimaa mun hymyilyyn, mun tahtoon, mun elämään
Kato mua silmiin ja kerro mitä näät.

Kato mua silmiin
Näät katseen täynnä elämänhalua
En halua vaan kattoa vierestä miten käsistä elämä valuu
Ja näet et mulla ei oo vieläkään tästä elämästä hajua
Mut ehkä joku päivä jotain tästä elämästä tajuun
Kato mua silmiin
Ja näät mun kaks eri puolta
Kun ne vihertää, sydäntä, iloa, ei mistään huolta
Kun ne on ruskeat, pelkään ajatuksia mun sisällä
Ja katseesta näät sen ahdistuksen mun sisällä
Kun katot mua silmiin
Näät vaan paljon iloo ja tuskaa
Mut jos katot takaa näät vaan valkoista ja mustaa
Et musta saa otetta, en anna silmien kertoo kaikesta kaikkea
Ne vaan näyttää, et on ollut vaikeat
Ne on nähnyt mun kasvun pienestä suuremmaksi
Maailma on saanut mun korvat näkee ja silmät kuulemaan
Niistä näkee, mitä teki eilen, ja mitä tänään
Mut se on vaa pintaraapasuu, mitä niistä sä näät.