IRC-Galleria

kihnutirsku

kihnutirsku

all i wanna do is have some fun
siis.. ku yks ihminen, me ollaan hyviä ystäviä. se kerto mulle että se on ihastunu muhun ja kyllähän määki tavallaan oon ehkä vähän ihastunu siihen. kaveritki ehkä aattelee että oon tai en tiiä mutta silleen erilailla alunperin. mutta saattasin ollakki myös silleen toisella lailla, on vaan vähän vaikee osata tietää miltä musta tuntuu ku siinä on vielä pari mutkaa matkassa.... se on aika paljo vanhempi ja asuu kaukana. enkä tiiä oikeesti mitä haluan tai siis haluan tietenki että me ollaan vielä ystäviä ja ollaanhan me, ja haluan olla onnellinen (kuulostaapa dramaattiselta.. :D) mutta oon ruvennu miettimään että mitä siitäki tulis.. tai siis oisinko onnellinen. oon aina ajatellu että oishan se kiva jos ois 'kansainvälinen' perhe (joo ei kukkaan oo perhettä perustamassa mutta en osannu tuota muutenkaan ilmasta) mutta nyt oon oikeesti miettiny asioita vaikken tiiäkkään mihin tulokseen oon tullu. eihän kansallisuudella oo väliä muuten mutta.. jotenki se ikäki ja kaikki. sekään ei varsinaisesti oo mun mielestä siinä mielessä este että kyllähän mää siitä yhtä lailla tykkään mutta jotenki se silti mietityttää.

kaikki mietityttää. mutta yritän sanoa ittelleni että ei mun tarvi tätä nyt ratkasta ja elämä jatkuu ihan niinku ennenki ja ollaan edelleen ystäviä. joo..... välillä vaan vähän mietin että ahistaako mutta ei tässä nyt syytä sentään ahistua... siksi varmaan ahistuisin siis että jos oon ikuisiksi ajoiksi menettäny sen suhteen mikä meillä oli vaikka ei se nyt vielä oo menetetty mutta jos oltas enemmän ku kavereita niin ehkä sitte se asetelma muuttuis ja kaikki muuttuis ja sitte se että onko koko jutussa mitään järkeä.

siis ei se oota multa mittään mutta oonhan mää nyt miettiny sitä toistaki vaihtoehtoa. no joo.... sori nyt tää tämmönen. mutta eihän tätä toisaalta varmaan kukkaan lue....... xD tai jos lukkee niin iteppähän luit.

ostin eilen nipsu-asuun kankaan. :D btw.

ja ääh, ei tässä kannata ahistua. kaikki on hyvin niinku ennenki! :D haloo mitä höpisen.. jatkan elämää just niinku ennenki ja katon mitä tapahtuu, ei tartvi ressata...........

(plääh.. ranskan prelissä itse asiassa ahisti silleen pläähisti ku tuntu että kaikki kahisteli niin hirveesti..... >:( ja se oli vaikee.. piti arvailla paljo! :D ne on monesti vaikeita enkä ossaa kovin hyvin.)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.