jep, huomenna on sitten Kirkkonummi historiaa ja yks elämän vaihe takana.
Tuntuu vähän oudolta lähteä pois, mutta ihan omaksi parhaaksi. Pää ei ois kestäny enää.
Tappelin eilen ihan kunnolla työnantajan kaa, mutta tänään se kuitenkin anto mulle halausten kera ison pehmolelu hevosen, se on söpö :> ja työnantaja ristuksen tekopyhä. Näkeehän sen naamasta, että se ois halunnu mieluummin antaa mulle nyrkkiä silmään. o___O Mut hei, elämä on. Ja niinkun äiti aina sanoo, "aikuiset on tyylikkäästi joka tilanteessa". paskat, sanon minä.
Nojuu, ei. Ihan mukava täti se oli, pomona sen hommat ei vaan toiminu mun kaa. mä kun oon tällänen... hmm.. omantieni kulkija? mua ei määräillä enkä mä ikinä aio olla kellekään selitysvelvollinen. Jos joku on varma niin se on aivan varma, PERKELE.
mut hei ei muistella pahalla.. :>
Mä en yleensäkään tykkää muutoksista, en siis tavallaan tästäkään. Palloulu alkakoon jälleen. puuh. millonkahan mä ajattelin pysähtyä hetkeksi paikoilleni?
Taiteilijasielut tarvii aina inspiraation ja sen jälkeen kauden jona ei kykene mihinkään. Ympäri mennään ja yhteen tullaan. ='D kjeh. Taiteilijasielu? Vitut.
nojuu. tänään läksiäis illanistujaiset Tainalla. Mä vihaan jäähyväisiä. hmp. Mä mieluummin lähtisin aina vähin äänin, kenenkään huomaamatta kun joutuisin halaamaan sataa ihmistä ja vaakuutella niille, että "kiitos kiitos, oli mukavaa, pidetään yhteyttä ja kaikkea hyvää teille" vidduuh.. Pako on aina paras..
siitä Paosta puheen ollen kyseinen sarja on varastanut mun tiistai illoista yhden pakollisen tunnin sen kattomista varten. aivan loistava \o/ ja voi vittuko se päänäyttelijä on helevetin hyvän näköönen. mums. kiitti nam, kelpais mullekin :D