Miten mä taas löysin itteni tästä samasta paikasta. Onneks joku tuli taas ja löi rautakangella päähän, kun helpommalla ei mee läpi. Kiitos siitä! Ja anteeks kans.
Tajusin myös, että vilpittömyyttä on olemassa. Mäki oon sellanen joskus, ja että se tuntuu ihanalle.
Harvoille voi olla, mut sillon huomaa millasia ihmisiä ne on ja mitä ne oikeesti merkitsee sulle.
Tänks.