Vasta nyt tajuan miltä tuntuu, kun sydämmessä on iso aukko. 8'(
Eilen luin kirjaa, jossa päähenkilön ystävä kuoli kotibileissä. Toivoin etten koskaan menettäisi ystävää, mutta kirjan tapahtumista tuli osa tdellista painajaani, kaipaan sua niin mielettömästi 8'(
Mua lohduttaa vaan vähän se, että isä sai aikasemman laivan Eestiin, jonne pystyn pakenemaan tätä kauheutta ja muistelemaan niitä kaikkia hetkiä mitä vietettiin yhdessä<3 Matkalla Pärnuun tummalla tähtitaivaalla loisti koko matkan yksi tähti kaikkein kirkkaimmin näyttäen tien kotiin. Ajattelin, että se tähti olet sinä, sillä loistit myös aina kirkkaimmin etkä koskaan itkenyt ja valittanut turhasta.
En olisi voinut uskoa että sellainen taisteilija henkisesti kuin fyysisesti olit, lähtisit pois näin nuorena. Meitä jää niin moni kaipaamaan.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1739480