Sinä teet
ajatuksistani totta,
kuin olemassaolollasi todistaisit,
etten ole viallinen.
Sanot ääneen
kaiken sen,
mitä ajattelen,
täydennät lauseeni loppuun.
Sinä näet
sen kipeän reiän minussa,
jonka muut voivat
vain aavistaa.
Olet särkynyt,
sirpaleina,
kuten minäkin.
Mutta sen hetken,
olit korvaamaton.