Naisena olo mieleltään usein mahdottomaksi tehtäväksi; se on jotain, jossa tasapainoilet uran, lasten, kodin ja miehenhoidon väliä. Missio, jossa kuuluu äyttää nätiltä ja keittää kaurapuuroa samaan aikaan koko pesueelle, kirjoittaa kauppalistaa toisella kädellä ja murista imurille, jos se vaikka itsekseen ymmärtäisi koluta nurkat lävitse. Tosin mielestäni nykyään tämä mielikuva on täysin kärjistetty, sillä nykypäivän itsenäiset ja itsepäiset naiset ovat kaivaneet kaulimet nurkistaan ja heiluttelevat niitä surutta miesparkojen kauhuksi. Trendikäs nainen patistaa miehensä siivoamaan ja laittamaan ruokaa, lukee sohvalla seksivinkkejä Cosmopolitanista ja lapsettomuuden eduista, viilaa kynsiään ja marisee miehelleen siitä, miksei miehellä ole automaattisesti tapana ottaa joka ilta puolen tunnin suuseksisessiota. Seksillä kiristäminen onkin taiteenlajeista suurin -ja julmin. Kaiken lisäksi jonkin merkillisen käsityksen mukaan vain naisen oikeus. Nainen itse ei koskaan myönnä tahi tunnista itsessään hankaluuden piirteitä, korkeintaan selittää jotain käsittämätöntä soopaa molempien aivopuoliskojen yhtäaikaisesta käytöstä, johon mies ei kykene ja näin ollen täysin kykenemätön seuraamaan naisen modernia sekä ultimaalisen älykästä logiikkaa ja mutkikasta tunne-elämää itkuraivoineen.
http://www.kuvaton.com/kuvei/naiset_hankalia.jpg
Väärin ymmärretty sukupuoli, vai evoluution virhe?
Tisseillä toki voittaa,
Mutta onko lopputulos kansakunnan hyvinvoinnin kannalta tuloksellinen?
(häiriintynyt mutta tuloksellinen mailikeskustelu eiliseltä, joka jatkuu yhä. mainittakoon, että mä aloitin, mulla puski taas sovinismi takaraivosta, ei mitään henkilökohtasta :D ja kyllä, itsekin käyttäydyn kuin nainen, ja vaikea sellainen.)