Rakkaus on elämistä epätäydellisyyden kanssa. Rakastaa toista kaikkine virheineen, rakastaa ympärillä olevaa todellisuutta kaikessa epätäydellisyydessään.
Te kaikki löydätte rakkauden kutsun polultanne.
Rakkaus on usein niin erilaista kuin mitä luulette sen olevan.
Rakkaus tarkoittaa myös kykyä päästää toinen menemään omaan kohtaloonsa, koska te tiedätte, että kasvun sisäinen prosessi tietää oman dynamiikkansa, oman rytminsä.
Sitä se tarkoittaa, kun jotakuta kunnioittaa todella. Päästää hänet menemään "rakkaudella".
Rakkauden näkökulmasta voitte jopa huomata kauneutta siinä kamppailussa, jota joku toinen on läpikäymässä. Se kauneus voidaan aistia, kun todella ymmärrätte sen ja kunnioitatte sitä, että kaikki nämä vaiheet on käytävä läpi ja että sielu ottaa niskoilleen noiden vaikeiden, hankalien kohtien kokemisen. Joskus yhä uudelleen ja uudelleen.
Voitteko katsella kaukana tai lähellä olevaa läheistä, joka kieriskelee murheissaan, ja voitteko tukea tätä sielua ja pitää siihen uskoa yllä? Sitä on rakkaus. Pystyttekö alati tuntemaan jumalallisen sielunrakenteen kyseisen ihmisen olemuksesta, vaikka hän tappaa, varastaa ja petkuttaa? Sitä on rakkaus.
Ärsyyntyminen ja murheellisuus, jota te tavan takaa tunnette asioista, joita ei ole ratkaistu, ei ole rakkautta. Se on ymmärrettävä reaktio, mutta se ei ole rakkautta.
( poiminta sivuilta: http://www.jeshua.net/fi/ )