IRC-Galleria

ENÄÄ TASAN 12TUNTIA !

muistaks sillo ku luvattii ettei tapella enää ?
muistaks ku sanoit ettet jättäis mua koskaa yksi ?
muistaks sen ku sillo kerra nähtii ja sillo ku meist tuli erottamattomat ?
muistaks kaikki ne kerrat ku oon sanonu et rakastan sua ?
muistaks ku suunniteltii kesää ?
muistaks ku suunniteltii et oltais aina yhessä ?
muistaks ku pidit kädestä kiija lupasit ettei mitää pahaa tapahdu ?
muistaks ne illat kun soitit mulle ?
muistaks sen ku sanoit mulle et rakastat mua ?
muistaks ne kaikki hetket ku oltiin yhessä ?
muistaks ku halattiin aina ku nähtii ?

Fuck ya, you fuckin biatch.

en kerro.

_♥_♥___♥_♥_
♥___♥_♥___♥
_♥___♥___♥_
__♥_____♥__
___♥___♥___
____♥_♥____
_____♥_____ kopioi tämä jos rakastat jotakuta

laura lähtee Raahee. eikä se tuu koneelle 2pvn. se oli sit lupaus tai jtn xDD

Poika istuutui tytön viereen. Tyttö ei kiinnittänyt häneen minkäänlaista huomiota ensin. "Anteeksi, mutta oletko uusi täällä?" Hän kysyi. Tyttö käänsi katseensa poikaan kummastuneena ja upotti kristallin siniset silmänsä pojan omiin. "Niinkin voisi sanoa? Nimeni on Ellie Stewarts." Tyttö vastasi räpläten pitkiä vaaleita hiuksiaan. Tyttö oli kaunis kuin enkeli. Pojan kännykkä soi. "Niin? Ai hei äiti. Jo 17.53? olen tulossa. Joo.Moimoi." Hän sanoi ja sulki puhelimen. "Haluaisitko tulla kanssani vaikka kahville tänään?" Tyttö kysyi ujosti. "En tänään... Huomenna on uusi päivä. Jos annan numeroni soitatko minulle?" Poika vastasi ja kaivoi repustaan kynää ja paperia alkaen kirjoittaa sille numeroaan. "Niin huomenna on todellakin uusi päivä..." Tyttö mumisi hiljaa surullisesti ja otti pojan numeron. Hän kiitti ja jäi bussista pois. Muut bussissa olevat katsoivat poikaa kulmat kurtussa. Seuraavana päivänä tyttö soitti pojalle ja sopi tapaamisen ravintolan takana. Pojan mennessä paikalle ei siellä kuitenkaan näkynyt ketään. Hän alkoi kuulla surullista laulua ympäriltään. Kylmä henkäys hänen korvansa juuressa, johon oli sekoittunut hiljainen kuiskaus: "En kuole yksin."
Seuraavana aamuna lehdessä: 3.7.08 Noin 13 vuotias blondi tyttö Ellie Stewarts murhattiin. Seuraavana päivänä poliisi sai tiedoituksen saman ikäisen pojan katoamisesta.
Kummaa oli se, että poika tapasi Ellien vasta murhan jälkeisenä päivänä.
Nyt kun olet lukenut tämän, kopioi tämä päiväkirjaasi, tai ollessasi yksin kuulet laulua ja kaipuullisen kuiskauksen.

ÄLÄ LUE ! Isä ja äiti erosivat ja minä jäin äidin luokse asumaan. Äiti sairastui ja hän on juri palaannut sairaalasta. Sinä päivänä satoi ja paljon. Minun piti lääkitä äitini kolmen tunnin välein. Olin unohtanut lääkityksen noin viideksi tunniksi. Sitten en löytänyt äitiäni mistään. Alkoi ukkostaa ja sataa rakeita. Ulos en voinut mennä sillä rakeet olivat niin isoja että olisivat surmanneet minut. Pysyin sisällä ja huomasin vanhanaikaisen kameran pöydällä. Katsoin kameran linssin läpi. Siellä ei näkynyt mitään muuta kuin hehkuva pentagrammi. Pelko valtasi minut ja juoksin ulos. Rakeet löivät minut tajuttomaksi ja seuraavana päivänä heräsin jostain. Se oli kuin teurastamo. Verta kaikkialla. Ovesta tulee eräs tuttu naama. Se oli äitini, mutta iho oli kalpea ja vihertävä. Hiukset sekaisin ja kaikennäköisiä torakoita kiipeili hänessä. Vaattet olivat revityt ja yksiväriset. Hänellä oli appelsiinin kokoisia paiseita joka puolella ja iho oli ryppyinen. Yritin lähteä pois, mutta huomasin olevani kahleissa. Äitilläni oli teurastus tavaroita. Hän vain leikkasi paloja minusta kuin sitkeästä lihasta ja minä yritin kiljua muttei ääneni kuulunut. Äitini söi palasiani. Lopuksi hän katkaisi pääni ja heräsin hautausmaalta, kuin olisin nähnyt unta. Makasin hautaarkussa ja nousin pois. Olo tuntui kevyeltä. Ihan kuin voisin lentää. Huomasin että kehoni jäi arkkuun. Tajusin että olin sieluna vain. Myöhemmin kuolemansyytäni tutkittiin ja syynä oli aivohalvaus. Se johtui painajaisesta.
Sain tietää, että äitini ei ollut sairas, vaan hänellä oli kirous! Miten sain tietää tämän? Hän ei ikinä itkenyt kuolemani jälkeen ja sieluna voin mennä kaikkien uniin. Äitini unessa häntä hallitsi joku outo voima. Jokin puhui hänelle. Tajusin koko kuolemani syyn. Äitini voi murhata mielen kautta. Siihen tehtävään hänet on kirottu. Ja minut on kirottu jäämän maan päälle. Täältä en voi lähteä mihinkään. Leijailisin vain ilmassa enkä voisi puhua kellekkään, sillä se aiheuttaisi katastrofin. Kehoni rapistui haudassaan ja sieluna minä vain leijailen. Paluu kehoon on mahdotonta. Vaikka yritän tappaa itseni se ei auta sillä olen haamu. En olisi saanut kertoa tätä tarinaa, ja äitini varmasti kuulee sinun tietävän. Jollet kopioi tätä, äitini varmasti tappaa sinutkin, ensin raatelemalla ja silpomalla. Lopuksi syömällä. Tämä tapahtuu sinulle jos et lisää tätä päivikseesi ensi yönä noin kello 02.36

ʎǝuoɥ noʎ ssıɯ ı