IRC-Galleria

voi juku.
Näin lehdessä morsiusgallerian mainoksen. Sieltä sais nyt tosi edullisesti hääpukuja.
Ei tällaista tilaisuutta tule ihan heti uudestaan.
Meikä juoksee jo. hmm. ehkä kannattaa kuitenkin odottaa aamuun. Voisi tulla viileä yö kökkiä tullintorin edustalla...

"JAPANIN KIELEN ALKEISKURSSI I 8.9.2008-1.12.2008 Sinut on valittu tähän ryhmään."


jea!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Torstai oli taas merkillinen päivä.
Tutustuin uuteen kämppikseeni vähän paremmin, kun siivottiin kämppä yhessä.
Kylläpä tääl olikin likaista. Esim mun matto ei varmasti ollu käyny pihalla 9 kuukauteen! Se oli siis hieman hiekkainen yms...

Iltaa sit vietettiin mirkan ja hannan uudessa kämpässä. Voi että se oli upea :)
Ja oli kyl niin mukava ilta :) jag vill tacka alla mina vänner <3

kuuntelen täs musaa ja sit yhtäkkiä vaan rupesin ajatteleen jimiä. Ihanaa, nähään huomenna!!

Vois kyl mennä jo pian naimisiin. Katotaan selvitäänkö tästä talvesta..

Ja oikeestaan nukkumaanmeno olisi ajankohtaisempi asia juuri nyt.

Viime yönä näin unta, missä hypin ja juoksin pitkin puita ja melkein lensin. Se oli aika hurjan siistiä.
Kyllä, unien näkeminen on niin hieno juttu.


nyt siis unimaailmaan. Huomenna hauholle.

Tampereella taas oleilen.

Tehtiin Jimin kanssa kesälomareissu ja ajettiin fordilla halki suomen. Kotkasta tornioon, koukattiin vähän ruotsin puolella.. sitten ajettiin halki pohjanmaan ja lopulta huittisten kautta hankoon. Niin, poikettiinhan me salossakin.. Oli ihanaa vain hengailla, nähdä ihmisiä ja olla lomalla.

Eilen taas alkoi opinnot ja nyt jo nyppii ihan himona.
Mun ei tarvi kun nähä yks mein lehtori, niin oon jo niin ahistunu. Ja sekin vaan harmittelee, kun ei oo rahaa pitää kursseja, ei oo rahaa palkata opettajia jne..
Kyllä yliopistolla oli hyvin varaa pistää koko päätalo remonttiin ja tehdä juhlasalista entistä ehompi.

Kieliharjoittelun opintopisteitä ei oo vieläkään näkyny, vaikka paikansin niiden sijainninfilologisesta tiedekunnasta ja kerroin siitä assistentille. Näillä nykyisillä pisteillä saan heittää hyvästit kaikille jonolaki-kursseille. En pääse japanin kurssille, jollei ne pisteet ilmesty rekisteriin huomenna klo 23.59 mennessä..
Mut jotain positiivista. Pääsin mä ruotsinkurssille ja oon siitä hyvin onnellinen. :) Menin tunnille kärkkymään peruutuspaikkoja ja olin jonottajalistan kolmas. Sain viimeisen vapaan paikan.

Mut sit laski fiilis, kun äänestyksen seurauksena meidän kandiseminaari pidetäänkin venäjäksi! ar.
(no tietty, eihän se opettaja oikeasti sitä olis voinut kielitaidollaan suomeksi pitää.. mut oli siinä niinku teoreettinen mahdollisuus siihenkin)

sit huomen ei pitäny olla tunteja, mut tänään sanottiin, että onkin, niin en lähteny vielä kotiin. No äsken tuli sähköposti, ettei olekaan. arh. päättäisi jo!


no juu. plii plaa plöö.

Elämää pitää vaan välillä katsoa vähän suuremmassa valossa ja lakata valittamasta. Muuten ei vaan kestä.

jah, enpä malttanutkaan mennä vielä nukkumaan. Lisäsin vähäsen kuvia Burundista tuonne: laura_sfa&album_id=2519614


Ehkä vielä jossain vaiheessa lisään vielä lisää, mutta tässä jonkinlaista pintaraapaisua meidän reissusta. Enjoy.

Kaikenlaista siellä Burundissa näkyi. Tulin kotiin jo viime tiistaina, ei vaan oo ehtiny kirjoitella oikeen mitään..
Maaseutu oli jännä kokemus, olkikattoisissa savimajoissa porukka eleli ilman sähköä. (me kyl yövyttiin siihen nähden aika luksuslukaalissa..)
Käytiin esim. Niilin yhdellä alkulähteellä ja sellasta..
Ikävä jäi kyllä kaikkia niitä ihmisiä sinne, mutta ehkä muutama sieltä tulee ensi kesänä suomeen :)

Kotiuduttuani heiluin jimin kanssa ja sit käytiin särkänniemessä ja tänään tultiin jimin veljen perheen luota. Lapset vei kaiken energiani, niin en jaksa enempää kirjoitella.

Mut huomenna lähdetään jimin kaa tornioon. jeps.

Sori, en jaksa joka rakoon laittaa ä ja ö, kun se on niin energiaavaativaa...

Kaytiin asken torilla (sellainen sisäbasaari) aidin ja irinan kaa ostaan mekkoa. Hyi että se oli AHDISTAVAA! Kaikki jätkät huuteli, vihelteli, osotti sormella ja osa jopa otti kädestä kiinni. Melkein aloin oikeesti itkeä. Ei ole helppoa olla valkoinen +irinalla oli tosi lyhyt hame ja mulla shortsit..
Saatiin ostettua mekko ja sit äkkiä pois.

Aamupäiva oli paljon mukavampi: Käytiin joen suistossa katsomassa eläimia: nähtiin krokotiileja ja virrtahepoa, niin ja tietty kauheesti erilaisia lintuja. Yksi apinakin oli pihapiirissa.

Eilen ajettiin 70 km:n päähän viidakkoa katsomaan (ajomatkassa meni yli 2 tuntia, tie oli ihan kauhee. sota on tuhonnut taalla aika paljon asioita; nyt vasta taas rakennetaan)
banaanipuita ja palmumetsia (etelampana valmistetaan palmuöljyä)
Viidakossa piti olla paljon apinoita, mutta sota oli tehnyt niidenkin kanssa tehtavansa: nykyaan taalla ei naa apinoita juuri missaan. Mutta muuten metsa oli kylla upee! Eksoottisia puita ja kasveja ja no.. viidakkoa. 2 sotilasta saattoi meidan seurueen metsaan..
Paluumatkalla poikettiin ravintolaan syomaan. Ruoka piti syoda sormin; lautasella oli kokonainen kala ja paistettua banaania.
Sitten ajettiin kiireella kaupungin rajalle, koska maaseudulla tiet suljetaan levottomuuksien pelossa klo 17. Tie oli jo suljettu, mutta burundilainen mies, joka oli meilla oppaana, sepitti jotain hienonkuuloista vartijoille ja me saatiin lupa ajaa kotiin Bujumburaan.

Tiistaipaiva me vietettiin hotelli tanganjikan uima-altaalla. Hotellin hintatasosta kertoo se, kun 0,3 limu normaalisti maksaa 400 frangia, siella se oli 2000 (eli euron)

Hassua muuten: porukat halus ostaa kiskasta limua, niin ne joutu ostaan pullot erikseen, kun niilla ei ollu vaihtopulloja. Aina kun ostaa limua, pitaa vieda kioskiin vaihtopullot; näin maksaa vaan sisallosta. Pullot on taal muutenki aika kovaa tavaraa, silla maalla pikkupojat oli ylionnellisia, kun annettiin niille mein tyhjat vesipullot.

Huomenna mennaan kai taas vaan uima-altaalle lojumaan päivaksi. Lauantaina on Methoden serkun joku häitä edeltava kosimisjuhla (vaik se serkku on jo naimisissa, mut koska ne meni naimisiin englannissa, niin perintet vaatii, etta taalla pitaa teha kaikki uudestaan..)
Sunnuntaina kai aamulla helluntaikirkkoon (kuulin, et täälla helluntailaisnaiset ei saa käyttaa housuja!!niin outoo) Sit iltapaivalla lahetaan maaseudulle. Sen naisen; jonka luona asutaan, isän kotipaikalle. Ollaan siel 2 yötä ja tullaan tiistaina takaisin.
Keskiviikosta en tiia, toivottavasti paasen nettiin. Sit viikon paasta torstaina ehka lastensairaalaan/orpokotiin kaymaan ja sit en tiia siita eteenpain, mutta 10.8 aloitetaan kotimatka!

Onhan taal ihan ok, mut olisin jo ihan valmis lahteen kotiin..

Tallaista nyt, palaan tas asiaan tuonnempana, heippa :)

Mulla kesti 10 minuuttia, etta paasin kirjautuun sisaan! 10 minsaa!
Onneksi taa netti ei oo kallis, tunti maksaa 60 snt ja sita rataa.
Ja paasin koneelle jos on enkkunappis, oi ihanuutta :)
Oon ollu nyt kipeena. Eilen oli kuumetta, edellisinakin paivina vahan.

Mut lauantai oli kyl tosi upee paiva!
Yksi nainen vei meidat jeepilla ajelulle vuoristoon, siis maaseudulle. Oi etta siel oli upeat maisemat!
Ja joka puolella kasvoi banaanipuita ja palmuja. Sit aina pyshdyttiin pieniin kauppakeskittymiin ja ihmiset ymparoi auton ja myi vaikka mita. Ostettiin 4 terttua banaaneja ruuaksi ja niita makeita, maksoi yhteensa kai euron.
Sit ostin Jimille kivan tuliaisen:)
Ajettiin vuoren laelle ja pysahdyttiin semmoiseen kahvioon. Syotin grillattua vuohenlihaa ja ruokabanaaneja, jotka siis tosiaan maistuu ihan perunalle. Tai ei ihan, mut aika lahelle.
Alas ajaessa meni korvat ihan kauheen lukkoon, no tultiin aika kovaa 2,5 km:n korkeudesta, niin ei kai ihme.
Tie oli ihan hyvassa kunnossa, mutta tosi mutkainen kyllakin.

Eilen muut menivat kaymaan sunnuntaikokouksessa jossain karismaatisessa seurakunnassa, mutta ma jain kotiin lepaamaan, kun olin niin kipea.

Ja oon nyt lukenut yli 200 sivua Narnian tarinoita venajaksi. Oon niin ylpee itestani. Ja ymmarran jo ihan hyvin (tietty auttaa, etta on tuttu kirja, mut silti)

Taa viikko ollaan kai lahinna kaupungissa, mut vikalla viikolla lahetaan vuoristoon mokille Sen perheen kaa, kenen luona asutaan.

Ei kai enempaa talla kertaa. Irina haluaa jo lahtea pois kai. Mennaan sitten.

Ai etta talla ranskalaisella (tai mikalie) nappiksella on vaikee kirjottaa; ku kirjaimet on missa sattuu..
Nettikahvilan superhidas yhteys, mutta onpa kivaa silti.
Viimeviikon torstaina tosiaan lahettiin matkaan, laivalla ruotsiin; jossa hengattiin paiva paikallisten burundilaisten kaa.
Lento; johon kuului valilasku roomassa, vaihto etiopiassa ja valilasku ruandassa, kesti 17 tuntia.
Asutaan kohtuurikkaan pariskunnan isossa talossa, nukun irinan kaa parisangyssa.
Sää on niinku suomen natti kesa, ei ainakaan liian kuuma.
Ollaan pyoritty paakaupungissa bujumburassa. liikenne on kaaos.
Onneksi paikalliset uskovat kuskailee meita.
Huomenna mennaan maaseudulle.
Mulla on nyt vaha kuumetta ja kurkku kipea, mut kyl taa tasta.

On otettu vahan aurinkoa, oltu ostoksilla ja kayty kokouksissa, ylistysilta oli kokemus kylla :)
Kaduilla nakee tiosi vahan valkoihoisia, ja monet ihmiset siksi tuijottaa, se on vahan ahdistavaa..

Terveisia sinne ja tanne.

Laura Afrikassa.

Irinalla ihan kirjaimellisesti. Toivottavasti se nyt on huomenna ihan kunnossa.

Pakkailut on suunnilleen pakattu.
Huomenillalla lähtee laiva kohti Tukholmaa. Perjantaina sitten lennetään Italian, Etiopian ja Ruandan kautta Burundiin. Lennot kestää noin 20 tuntia.. Tulee pitkä matkarääkki.

Mihinkäs sitä voisikaan viimeiset illat paremmin kuluttaa kuin pelaamalla Kingdom heartsia?
Tapaamalla ystäviä vs. tappamalla virtuaalivihollisia?
Tunnustan, olen väkivaltainen pikkupoika, joka seikkailee ympäri maailmaa Akun ja Hessu Hopon kanssa. (kotisohvalta käsin, mutta silti)

Palataan asiaan sitten syssymmällä. Palaudun kotimaan kamaralle kaiketi 12. elokuuta,
siihen asti.
Pärjäilkäähän, missä olettekin.