Jeejee.. viimeyönä vajaat unet ja enne seittämää ylös että ehdin mennä kouluu kaheksaks syötyäni aamupalan ja toki haluisin muidenkin aamutoimien tekemiseen käyttää aikaa. No kun pääsin 8 alkaneelta yli puolille päivin kestäneeltä kurssilta, kävin kaupungissa palauttamas filmin ja tulomatkal lidlis + hain siit läheltä lehdenjakajan apuvälineet (tärkeimpänä työpuhelin johon tulee viesti jos lehdenjakoauto, joka antaa minulle lehdet jotka toimitan eteenpäin, myöhästyy). Tulin kotiin, datasin vähän aikaa ja otin päikkärit.
Korjaus, yritin ottaa päikkärit. Ok, oisin saanut unta.. kaikki oli rauhallista, eikä aurinko porottanut ikkunaverhojen läpi suoraan huoneeseeni. Ketään ei ollut täällä, faija lähti harrastustensa pariin ja mutsipuoli oli töissä. Täydelliset olosuhteet.. tai niin luulin.. 15min pötköteltyäni velipuoli tuli taloon jotain seura mukanaan. Makoilin sängyssä epätoivoisesti yrittäen saada unta metelistä huolimatta, mutta ärsyttävä tekonaurulta kuulostavaa höhötystä ja hihitystä. Laatu on huonompaa kuin sitcomien taustanauhoilla pyörivät naururykäykset, mutta muistuttavat hyvin pitkälti toisiaan ja muutenkin, mitä tääl oli niin hauskaa että ne nauro kokoajan??? Tuska.. ja tietty.. kun nousen pedistä ja tulen yläkertaan taas koneelle niin eikös joku siin möläytä et "se on moro, me mennään sylttyyn".. ei saatana! Ihan tuntuis siltä et tää oli suunniteltu.. vaik eihän ne ees ehkä tiennyt että olen täällä, kun olin nii hiljaa omas huonees :S Se on vaan tätä mun tuurii :(
Päikkärit yritin ottaa siksi että lähden tosiaan yöllä jakamaan lehtiä.. voip olla et yöllä vätystää vähän.. :S
Hope not