Kädet pelkkää tahraa. Jokaiselle on oma nimensä.
Kun mä katson peiliin. Toivon etten se olisi minä.
Sillä minun piti olla parempi. Olla muuta kuin ne joita vihasin.
Sillä minä luulin että oisin enemmän.
Oisin enemmän kuin mihin minä yletän.
Tuskanpellot viljaa tulvillaan.
Korkoineen takaisin kaiken saa.
En saa jättää syömättä yhtään.
En jyvääkään.
Nämä teot kirjoittaa. Sydämeeni kuin polttorauta.
Lupaukset ilmaa. Jokaiselle valmis hauta.
Niinkuin kaiken piti olla viimeinkin hyvin.
Ja luulin että kaikki meni niinkuin pitikin.
Mikä piru teki mussa ilkitekojaan?
Vai tarvittiinko sitä edes mua auttamaan?
Tuskanpellot viljaa tulvillaan.
Korkoineen takaisin kaiken saa.
En saa jättää syömättä yhtään.
En jyvääkään.