Tässäpä istun taas viettämässä iltaani. Väsyttää hirmuisesti ja päässä ei liiku oikein mitään mutta on se yritettävä silti. Ajattelin tehä poikkeuksen ja kattoa teeveetä pitkästä aikaa lauantai-iltana.
Koin aamulla maailmanloppua lähentelevän pettymyksen ku äide sano ettei meijän kannatakaan mennä kattomaan uusia kaakeleita kylppäriin vielä. Remontti ei oo vielä ees alkanu mutta mä olisin halunnu ja siitä oli sovittu jo... Ku pääsen tekemään jotain sellasta, miettimään väriyhdistelmiä ja tutkimaan kaikkea sisustuskrääsää mitä en oo tienny olevan olemassakaan, mun innostumismotivaationi yltyy sellasiin sfääreihin huippunopeudella että mun tekis mieli nikkaroida ja maalata uudestaan koko meijän talo nurkasta nurkkaan. Himassa sitte huomaan, että hei enhän mä jaksakaan, ja vaikka jaksaisinki ni toteuttaminen voi viedä niin paljon rahaa/aikaa/vaivaa/kärsivällisyyttä/ylipuhumista että jää tekemättä. Mutta sitten kun mä pääsenkin tekemään jotain, tulos on yleensä sellanen ettei kukaan muu ymmärrä sen nerokkuutta. Mutta tästä mä olen ainaki muistaakseni jo puhunu joskus aikasemmin.
Päätimmepä sitten kuitenkin repästä ja tehdä kotiimme moderneimman hankinnan pitkään aikaan. Ostimme DVD-soittimen. (Vaiko kenties DDD, en ole tekniikasta vieläkään niin perillä että tietäisin. ;)) Kotona sitten sähläsin sen kanssa ja sain jopa toimimaan, ja onhan siitä jo jotain iloa ollutkin. Meijän kotitalous on urbanisoitunu kyllä todella kovaa tahtia. Digipoksi meillä onki ollu jo jonkin aikaa, mut nyt on myös kovin laadukas mp3-soitin, jonkinlainen headset jonka toimivuutta en oo edes testannu enkä tuu testaamaankaan ja nyt myöskin DVD-soitin. Ihan ku joku vihjais et mun pitäs jättää kasetit ja veehooässät rauhaan! Mut ettei menis liian moderniksi elämä näilläkään leveyspiireillä, kaivelin tänään ikivanhoja LP-levyjä ja kuuntelin sitte fiilareissa 60-luvun suurimpia hittejä ja muuta svengaavaa. En oo muuten varmaan koskaan ennen käyttäny kyseistä soitinta enkä edes muista nähneeni et kukaan muu olis käyttäny. Äiden pienellä opastuksella kuitenki osasin ja kokemus oli kertakaikkiaan mieletön. Melkein harmittaa ettei sellasia käytetä enää ollenkaan. Mut onpahan jotain nostalgiaa ainaki.
Sitten olinpas muuten niinkin radikaali tänään, että sain sen uskomattoman tyylikkään mp3-soittimen toimimaan. Eikä tässä vielä kaikki; latasin sinne myös musiikkia ja sain sen tulemaan uloskin sieltä. Eikä tässäkään vielä kaikki, jos tilaat puolen tunnin sisällä saat nopeana tilaajana lahjaksi myös aivan liian lyhyen johdon omaavat kuulokkeet! Johdon senttimetraalisesta lyhytosaisuudesta huolimatta oli pakko päästä heti testaamaan sitä käytännössä ja ottaa lenkille mukaan. Siellä kävikin muuten vähän ikävästi, ja joudin triplaamaan lenkin pituuden... En tiiä uskaltaako enää lähtee lauantai-iltasinkaan lenkille ollenkaan. Mut vitsi ku ei päivällä voi käydä lenkillä, se vaan ei käy mitenkään. Perjantai-iltasin sama juttu jos satun olemaan himassa. Päädyin eräänlaiseen tulokseen, mut se ei miellytä mua mitenkään hirveän kovasti. Lauantaiaamut. Mut sillon kuuluu nukkua? Mulla on nyt todella hankala ongelma. Kaikki on sen syytä et oon opetellu juoksemaan talvella! Kävellessä tai lämpimämmällä juostessa ei ollu mitään ongelmia.
Hilpeää. Mua inhottaa mun hiukset. Siis daa mä en voi elää niiden kaa. Mut pitäs ehkä varata jonkin sortin kampaaja tai sit taas sotkee jotain omaa, mut ku noi kaupan värit on niin kurjia ettei niistä tuu ikinä sellasia ku mä haluisin. Toisaalta kampaajat ei ikinä suostu toteuttamaan mun visioita. Voisin taas tehä niin et keksisin jotain tosi omalaatusta ja väsäisin sen päähäni sit 5.4. ja suuri yleisö näkisi sen 6.4. Viime vuoden pinkit juurikasvut oli ainaki jymymenestys, muistattehan kuomaseni. :D Mutta toisaalta sitten hmm-hmm, suunnitelma Idan kanssa 8. päivälle. On se elämä vaikeaa. Mut ku tää asia nyt just askarruttaa mua ja jos äidelle menisin jotain itkemään, se kun on nyt just ainoa potentiaalinen vaihtoehto, se käskis vaan tylysti blondata ja antaa oman värin kasvaa niin "ei oo tollasiakaan ongelmia".
Tai sit vaan annan näiden olla ja odotan että joku muu tekee aloitteen.
Mä taidan olla suurempikin Sokrates pohtiessani näinkin vakavia aiheita. Mutta elämä on julmaa, ystävät. Tervetuloa.
On se kumma kun ei ole mesessä ketään. Tunnen oloni jotenki perusteellisen nolifedatikseks istuessani tässä kirjottamassa jotain epätoivosta romaania että edes jonkun korvat kuulisivat tai silmät näkisivät ajatuksiani. Nolifer on muuten tehnyt paluun! No tietenki kaikki on huomannu mutta kerroinpa niillekin pöljille jotka eivät vielä tiedä. Ketään halveeraamatta näin. Hahhah alko naurattaa jotku vuoden takaset jutut aiheesta. No ei siit oo kai vuotta mut vanhoja kuitenki. Nnaa.
Sadetanssi on muuten älyttömän hyvä bändi. Oon nyt just ehdottomasti sitä mieltä.
Te taidatte olla sitä mieltä että se teevee kutsuu ja ikävöi mua jo kovasti. Näin taitaa olla. Au revoir mes animaux, je t'aime.
29 31 32 87
Hemmetti ku tulee enää kirjotettua niin harvoin. Oon lusmuuntunu ja musta on tullu säilykepäärynä sokeriliemessä. Pitäs kai taas koittaa parantaa tapojani, mutta kun jotenki siinä pääsee aina käymään niin ettei ehdi. Tai "ehdi" vaihtoehtosesti. Mutta huomautelkaa ku oon taas saamaton. Ja tyhmä ja laiska, ehe.
Uutisvuoto. <3 -->