Tarina alkaa siitä oikeastaan siitä, kun 14.1 oli Forssassa ravit. Henu oli siellä tosi huono ja vetämätön, ei kiinnostanut juoksu lainkaan ja sai ep-merkinnän. Turussa nyt oli ravit 23.2 ja Henu oli verkassa tooosi jäätävän hyvä, mut radalla hyytyi ihan täysin ja sai taas ep-merkinnän. Kahdesta ep-merkinnästä pitää poni käyttää eläinlääkärin tarkastuksessa ennenkuin saa taas kisata. Eli Henu lähtee nyt joko Houtulle tai Saariselle, koska haluan, että kuvataan ja tutkitaan täysin ja läpikotaisin hyvässä ja asiantuntevassa hoidossa.
Niin ja jatkoa hieman, oli hiitillä tiistainakin tosi hyvä, meni yksinään 3.15 joten tyytyväisiä oltiin todella :)
Henu järjesti mulle ja ravikuskilleen melkein sydärin tekemällä lenkillä katoamistempun torstaina. Kuski oli viimeistelemässä Henua ja ihmettelin tallilla ku hieman kestää lenkki kauan. Sit tulee hysteerinen kuski talliin, eikä tienny mis Henu on. Minä tinkaan, et mitä on tapahtunut ja onko tyttö kunnossa. Oli ollut avaamassa sekkiä ja sit poni oli vaan lähtenyt. Sitkeä ohjien perässä roikkuminenkaan ei ollut auttanut.
Ajettiin skodalla niin helkkarin kuoppaista peltotietä ihan helvetin kovaa. Kuulin, et takaluukkukin on auki, mut ei ollu aikaa pysähtyä sulkemaan luukkua. Sit kuulin ku se aukes hieman paremmin ja pamahti sit kiinni. Voin kuvitella kuinka koomisia oltiin ku paineltiin siellä miljoonaa :D Rekisterikilven valokin oli tipahtanut kolostaan ja roikkui vain johtojen varassa takaluukussa :DD
Siinä sit etsittiin joku hetki, kunnes älysin soittaa 112 et onko ponia ja kärryjä näkynyt. Meinas hermo mennä, ku puhelimeen vastannut mieshenkilö sanoi et juu poni on näty, mut miten sitä ajanut tyttö voi tai sanasta sanaan "Miten sun tytär voi?" Tokaisin vaan, että ei ole mun tytär on ihan kunnossa, pelästynyt vaan. Eli missä poni on? Sain huutaa melkeen kurkku suorana, et missä se poni on, ennenkuin kertoi mulle missä on ku kyseli vaan tytön vointia.
Joku ystävällinen ihminen oli saanut Henun kiinni ja vienyt sen Laineen tallille eli noin 5km meidän tallilta. 100 lasissa takas tallille, koppi perään, loimia mukaan ja hakemaan Henua. Siellä se oli pörheenä pihassa ku mikäkin uitettu rotta, huuti ja mesos. Sari (tallin omistaja) naurahti vaan "Me täs just mietittiin, et olisko meillä tallissa joku pikkutamma" ;)
Kuin ihmeen kaupalla kärryt, poni, valjaat jne olivat ehjät. Vain ohjat oli poikki ja toinen putsi kateessa . Eikä tämäkään mitään, putsi löytyi seuraavana päivänä ja ohjatkin sai korjattua, et ei loppupeleissä niin pahajuttu varmaan ;)
Ai niin, Biitti taasen ei kisaa niin kauan ku sillä on pallit olemassa. Ei keskity muuhun kuin huutamiseen ja ravi unohtuu ihan täysin. Osais jos viitteis, joten B lähtee nyt oripäiville 24.3 ja kun ei mene läpi ni toivon, että ruunataan sitten :)