IRC-Galleria

Kiitos, kun olit totta hetken
Nyt mun täytyy tästä jatkaa
Vierelläni teet loppuretken
Vaikka se ois kuvitelmaa

Hiljaisuutena öissä
Ääriviivoissa pihakoivun
Ilman sua oon kuin vöissä
Ilman sua lakastun

ps. kotona

Yea, yea, okei, yea, yea, yea.
Nostatko mut ylös, jos mä alan kaatuun?
Ootko kuulolla kun tunteeni purkaantuu?
Jos kaipaan seuraa, ni voitko tulla luoksein,
jos pyytäisin sult jotain, teetkö sen vuokseni.
Veriveljeni, pidä musta kiinni,
sulle sain jutella ja kertoo huoliini.
En haluis olla yksin, pysy lähelläni,
oot aina mun tukena ja paras ystäväni.
Jos elämäni kusee, kai voit auttaa?
Jos käyttäydyn tyhmästi, ni siitä huomauttaa.
Jos haluun keskustella, ota mut vakavasti.
Jos haava on syvä, paranna se varovasti.
Pidä mua hihast, rakastan ystävyydellä.
Jos oon huolissani, pysyn näköetäisyydellä,
en haluu jotain sattuu parhaalle ystävälle,
ja aina ku oot lähellä se tuntuu hyvälle.

Kävelen poispäin täält,
ei kaikkia kuoppia voi väistää.
Tuu, ota kiinni mun kädestä,
näetsä, loppu ei oo viel lähelkään.

Ota musta kiinni
älä päästä irti koskaan
mä tunnen eläväni
kun me kahdestaan ollaan

Tyttö tiesi sen ja entisestään lannistu
Hän tiesi ettei enää halunnut jatkaa, matkaa
Ja kirjoitti kirjeen ennen itsemurhaa, jossa luki
Ei enää uni auta, väsymykseen
Eikä aamulla kello auta, herätykseen

Tää juttu oli rakkaut heti ensisilmäyksellä
Ja nyt ainakin rakastan sua koko mun sydämellä
Mä en pysty edes ajatteleen mitä olisin ilman sua
Kiitos siitä sulle rakas et annoit mun suhun rakastua
Nyt tyynyy puristan mä sylissäni ikävästä
Kunpa voisit olla vieressäni viel mut kyl tää tästä
En aio ikävässä kylpee vaan aion pitää mun pään
Aika kuluu hitaasti mut silti kohta taas sut nään

Jos sut saisin en vois muuta enää toivoa
masennuski sillä tavoin pysyis musta loitolla
jos sut saisin pitäsin sut mun lähellä
en pimeitä katuja antas yksin sun kävellä