Voisinko mä vajota johonkin ettei kukaan vois haukkua mua,
ja valittaa mun virheistä.?
Tässä mailmassa ei oo virheille varaa ja se on huomattu.
Voisinko mä vaa olla ja unohtaa maailman moukkamaisuuden?
Upota johonkin ja olla siellä rauhassa ilman nöyryytystä ja joka päiväisiä virheitä?
Mä en enää jaksa oottaa täällä että joku rakastais mua, ei mulle oo tilaa mailmassa joka on täyttynyt paskamaisista luusereista jotka haukkuu toisia vaa miellyttämästä itseään.
En mä oo mitään, emmä kuulu tähän mailmaan.
Oispa mulla joku joka kuuntelee mitä asiaa mulla on mutta ei.. Ihmiset kuuntelee vaa omalla tasolla olevia ja mä oon matalalla, niin matalalla ettei kukaan oo ennen koskaan ollutkaan.
Mä toivon että ihmiset tajuais tästä jotain ja lopettais turhanpäiväsen haukkumisen, mitä vaikeeta siinä on.?