IRC-Galleria

Ette ole sittenkään yksin

Tulee päiviä jolloin ette jaksaisi jatkaa
tätä yksinäistä, mutkaista matkaa.
Niin raskaalta kulkea tuntuu tie,
ette ehkä tiedä, minne se vie.
Ne jotka kulkivat sen aikanaan,
eivät palaa takaisin kertomaan
miten surujen metsässä suunnistetaan,
tai kuinka ikävän portit avataan
tai koska ja missä tavataan.
Se on paikka, josta vaietaan...
Vai onko juuri tuo oksa tässä
rakas käsi käsiänne etsimässä?
Ja kun tuulen hiuksillanne leikkivän luulette,
olkaa hiljaa, kaivatut äänet kuulette,
hyväilee teitä rakkaat huulet.
Hänen hymyään luontokin hymyilee,
puhukaa, ystävät, kyllä ylläpito kuuntelee.


tulee pojille/tytöille tylsä viikonloppu ;)