Istun nyt sitten kotona ilman koiraa ja ilman telkkua. Oma koira nyt on ollu Anturalammella jo reilun viikon, kotiutuu huomenna, mutta kun lainakoirakin vietiin. Orpo olo kun ei ole telkkuakaan, vaikkei sieltä kai tänään mitään mieltä ylentävää olisi tullutkaan... Huomenna saattaa tosin vituttaa enemmän. Oon nyt käyttänyt yksinäisyyteni ja hiljaisuuden hyödyksi ja ahkerana opiskelijana katsonut 6 jaksoa muumeja netistä. x) Voi viulu, mä olen sitten aktiivinen ja aikaansaava! Not. Thank god Rapsu tulee huomenna kotiin ja pelastaa mamman päivän - tai ainakin vie mua lenkille. Häntä heiluttaa koiraa, kuten sanotaan.
Haluatteko tietää, mitä näin torstaina ekan kerran elämässäni? Ette varmaan, mut kerron silti: koiran astuttamisen. Miettikää, melkein 22 vuotta elettyä elämää ja saman verran enemmän tai vähemmän koirien kanssa säätämistä ja nyt vasta sain todistaa tapahtumaa, jonka tuloksena niitä karvapalleroita oikein syntyy. Oon ollut melkoisessa sivistyspimennossa. Tai sitten en, oliko tuo nyt sitten niin ihmeellistä. Näyttivät aivan kilpikonnilta. x) Ja tämän pätkän jälkeen tuskin kukaan enää lukee mun kirjoituksiani... Muah!
Olis jo tiistai, niin sais tietää, saanko viikon päästä seuralaisen tänne. Mikäli <3 saikku jatkuu, niin se tulee viikonlopuksi tänne... Tai jos saikku jatkuu pidempään, niin mistä sitä tietää vaikka se olis pääsiäiseen asti täällä ja mentäis sit yhdessä Pohjanmaalle. En nyt kyllä elättele turhia toiveita (etten pety), ja haluan kyllä oikeasti, että äijän polvi paranee, mutta olis toi saikku silti aika jees. Sen näkee nyt sitten... Viimeistään kahden viikon (vajaan!) päästä nähdään, ja lunastetaan lyöty veto. Huomaa, että kun ollaan molemmat jokseenkin kilpailu/uhkapelihenkisiä niin meillä on aina välillä vedonlyönnit käynnissä. Tällä kertaa kisataan siitä, kumpi jaksaa olla pääsiäisenä Lehtimäen mökillä kauemmin järvessä. *reps* Mähän _en_ tule sieltä pois ennemmin, mulla on hävitty sarja takana ja nyt olis meikäläisen korkea aika voittaa jotakin. Olkoot se sitten tämä, ei oo ainakaan tahdosta kiinni! >:)
Saikos muut mitään naistenpäivän muistamisia? Mä sain kukkia - joskin naispuoliselta henkilöltä ja koska olin ihan satavarma, ettei P tuollaisia muista/tajua niin oli kiva saada mesen välityksellä naistenpäivän toivotukset. Vaikka enhän mä mikään nainen ole, pahainen kakara vielä. Tai niin mä ainakin yritän uskotella itselleni, ettei tarvi käyttäytyä kuin aikuiset. Liian vakavaa touhua mulle. *nyöks*
Jahans, taitaapi meitsi painua unten maille, kello kun tulee puoleen yöhön, eikä netistäkään löydy enää näin kuuden tunnin surffailun jälkeen mitään mielenkiintoista. Hasta la vista, baby!
]l\/l[