On vaa asioita joita on ikävä vieläki ja
sikspä ikävissäni joskus puristan tyynyäni.
Mieles pyörii yli tuhansia juttuja
siin maates himmees valos yksin vaalees
pedis tunteet palois, usei kelaan sitä
tuttua lausetta jos vaan pääsis ajas taakse päin
taaskin unen näin
ja siinä unes pääsin käymään menneisyydes.
Kunnes se sit päätty jäähyväisiin herätessä
hymyhuules.
loppu peleis kaikki on vaa omast
ittest kii, ku pistää silmät kii ja taustalle
ministi musiikkini.
Pystyy taaskin kiini siitä ja sitten fiilistellä
yhä enemmän ja enemmän menneisyyteensä ja
nyt mä vedän vähän henkeä
ja veren henkee et kerkeen elelee enmmän ja
muistelee muistoi latelee ja silloin salee satelee
taivaalta mun kaikista kauneinta valkosinta lunta,
eikä välii vaik se oliski unta.