tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää
en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan
saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää
ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa
kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se ois kuvitelmaa