Nalle Puh on karhu jolla on hyvin pienet aivot - oikeastaan siellä ei ole kuin harmaata nukkaa. Se ei kuitenkaan Puhia tavallaan olemalla ja ajattelemaan tunteillaan kerta toisensa jälkeen tekemään oikein - joskus melkein tietämättään. Puhin vatsa elää omaa elämäänsä ja Puh elää sen mukaan. Aamu alkaa aina hunajalla ja yhdeltätoista on taas jonkin välipalan vuoro.
Jos Puh ei silloin ole kotona, niin hän mielellään keksii syyn vierailla jonkun ystävänsä luona ja toivoo niiden sanovan "Mutta Puh. Miten maistuisi jokin välipala?" Joskus Puhin nälkä saatta asettaa hänet hyvinkin tukaliin tilanteisiin.
Kuten silloin kun Puh kuuli mehiläisten pörräävän päänsä yläpuolella ja ryhtyi heti miettimään miten saada sen ainoan asian joista mehiläisitä oli jotain iloa, Puhin mielestä - siis hunajan. Puh päätti lentää mehiläisten luo ilmapallolla - sinisellä, jotta mehiläiset luulisivat sitä taivaaksi. Itse hän pyöriskeli hyvin mutaisessa mutakuopassa ja tuli niin mustaksi että hän oli varma siitä, että mehiläiset pitäisivät häntä pienenä sadepilvenä.
Ollakseen aivan varma siitä että hänen sotasuunnitelmansa jumäyttäisi mehiläiset, hän päätti myös laulaa eritysen sadelaulun.
Nalle Puh on maailman suurin filosofi. Hän on pieniälyinen karhu joka on erittäin hyväntahtoinen. Hän keksii usein lauluja ja runoja, joita hän hyräilee itsekseen sekä esittää muille. Ongelmatilanteissa ja kiistoissa hän kääntyy parhaan ystävänsä Risto Reippaan puoleen.
Nalle Puhin herkkua on hunaja jonka takia hän pääasiassa joutuu pulaan.