IRC-Galleria

MUAH, KB:n loppu kirjotettu. Helvetti toi on kaunis. Noi on niin söpöjä.

No voi jippii. Mullahan oli viime viikolla nuha ja nyt se joku nuhabakteeri tai joku on aiheuttanut mulle jonkun ihosairaushomman. Mun iho on todella kaunis. Nyt mun täytyy syödä kahta eri lääkettä, käyttää jotain sumutejuttua noihin.. juttuihin mun ihossa ja pestä mun iho jollain hoitavalla saippualla. Ja mä en pysty edes kävelee normaalisti, koska noita juttuja on mun polvitaipeessa ja taittaminen sattuu. Kädernkin taittaminen sattuu, koska noita juttuja on mun kädessäkin. Voi mukava.
Mutta muah, ainakaan mun ei tartte uida maanantaina. HAH.

Oi aww joku Duncan James. Toi ääni <3

Mä tahon taas uuden roolipelihahmon. Vaikka mä en ole saanut tota edellistäkään viel valmiiks. Karmivaa.

Miksi mulle tulee mieleen Ari Koivunen? Siis... selvä.

MUAHAHHAA. Kotona. Oi ah.
Kivaa oli. Vessa oli pelottava, suihkuverho oli karmiva, rappuset hengenvaaralliset ja jääkaappi ihan liian pieni meidän perheelle, mutta muuten oli kivaa.

Mä olen ollut viikon ilman tietokonetta, tupakkaa, Nintendo DS:ää, PS2:sta, Mad-crocia, Need for Speedia, kissaa (halasin sen ihan mössöks äsken) ja mun julisteita. Karmivaa. Hitto tuli ikävä.

NYÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄH. Maailmanloppu tuli. Mitä helvettiä mä muka teen koko illan, jos mä en pääse Milden hehkeeseen seuraan ?!!?!?!??!??!?!??!???
Mitä mä muka teen koko ens viikon siellä Himoksella? Mähän kuolen tylsyyteen !!

Vois lähtee huomenna kamppiin. Kattoo Nataliaa. Ai niin, en mä voi. Mä olen siellä saatanan Himoksella. Nyääh.

Víctorilla on noista neljästä paras ääni. Oi aww.

Mä tahon taas uuden roolipelihahmon. Muah.
(einiitäolevastakuneljä)

- Tämä tarkoittaa sitä, että saan olla koko yön yksin kotona. Mitä se merkitseekään? Saan tehdä mitä vain. Kukaan ei näe minua. Saan tehdä mitä vain! Se jää salaisuudeksi, mitä teen. Hihi.

- Miten pääsit sisään?
- Älä turhia kysele. Ikkunasta tietenkin.

- Tarvitsemme unta yhtä paljon kuin mummo aamukävelyä.

- Torvesta en tiedä, mutta käyrä sinä ainakin olet. Yhtä monimutkainen.

- Tykkään muurahaisista ja siitä, kun ne ovat ahkeria.

- Oma äitini vihaa minua, vaikka minulla saattaa olla elämä.

- Tyhmät lapset, olkaa älykkäitä ja ajakaa viisaasti pyörällä.

- Rapakot eivät ole rattoisia.

- Rummuttele tämä.
- En minä tällaista osaa.
- Te kersat ette osaa sitten mitään!
- Mutta rumpuja ei soiteta nuoteista.
- Mistä ihmeestä sitten?!

- Kuinka paljon olet soittanut?
- Vähän.
- Osaatko sanoa, kuinka kehittynyt olet?
- Vähän.
- Mitäs kaikkea osaat vinguttaa?
- Vähän kaikenlaista.

- Sinusta nyt ei ota nainenkaan selvää.

- Voi…
Voi tuska…
Tuo…
Minusta…
Hän..
Minusta…
Hän on…
Ei…
Ei…
Eikunää…
On hän…
jotenkin…
jotenkin…
IHANA…?
EIEIEIEI…
EIKÄ OLE…
EIKUN..

- Taisin olla taas turhan tyly.

- Ne alkavat seota. Voisin lopettaa tähän.

- Liian hyvä elämä on tylsää. Rutiinit ovat tylsiä. Ennen oli jännittävämpää herätä joskus jonkun tuntemattoman naisen vierestä. Nyt on jännittävää se, että vessapaperi on loppu.