kun kävelimme toverini wadin kanssa koululaitoksesta kotiin niin laskimme numeroita. yksi kaksi kolme, tuolla lailla (minun ideani).
me pääsimme viiteensataanseitsemäänkymmeneen (570) olen ylpeä itsetäni ja toveri wadista. tosin minulla oli hieman ongelmia joissain kohti (aika useissa), mutta ei siinä mitään.
kohta minä lähden, heh yli tunnin päästä. ihan sama.