Sydän sykki sulle tosissaa,
kunpa vois ajas palata taaksepäin, ja kaiken virheet korjata,
mut menneitä ei voi muuttaa, ne on jo tehty,
sydän vaa hajoo pala palalta enemmä ja enemmä,
ku ei ketää vierellä, et sinä eikä kukaa muukaan,
mäku luulin, et kaikki oli hyvin,
mut ne oli aamut rankkoi, päivät syvii ja yöt raskaita valvottuja..
Toivon et tästä eteenpäin asiat rullaa,
en pysty kehenkään enää luottaa..
Kuka on se johon turvautuu? Kun sä et oo siin vierellä.
Mä tiedän, mun pitäisi unohtaa sut,
mut se on vaikeeta, ku rakastaa ja vihaa samaan aikaan.
Toivon et kaikki muuttuu,
mut tiiän et mikää ei tuu enää ennalleen..