siitä on jo aikaa, kun me tavattiin
muistot nostaa kylmät väreet siitä ku me halattiin
rakettien räjähtäes ja värittäes taivaan
kui kaipasin sua aina, väitin etten kaipaa
se oli epävarmuut, en tiennyt mitä tunnet
rakastuminen, outo käsite minulle
mut mä rakastuin, mitä sitä kieltämään
ja kun kirjotan tätä, kyynel pääsee vierähtää
sä oot mun elämäni valo, tärkein maailmassani
vaik et oo luonani, ajatuksissa oot kanssani
suljen silmäni ja näen sinun kasvosi
..vastoinkäymisiski kanssas olla tahdon sit
päivä päivältä enemmän vaan rakastun
ei millään muulla välii kuha olla saan sun
saan nukahtaa sun kainaloon, saan herää sun vierest
ja jos yksin nukahtaa, vikana oot mieles.
meil on aikaa, ei meil oo kiire mihinkään
ei yhteist asuntoo, ei kiiret että vihitään
loppuelämä aikaa, ja me tiedetään
että loppuun asti yhdes aikaa vietetään
koko elämä kanssasi, voisin luvata sen nyt
tiedän sen nyt, oot se oikee, se yks
en vaihtais sua mihinkään, se olis pahin erhe
jos jotain saisin lisäkseks, mä oisin terve
..mut askel askeleelta,
mä sulan silmiis ja hymyys vielki joka kerta
kylmät väreet nousee pintaan kun kosket mun ihoo
sun suru on mun suru, sun ilo on mun iloo
voin itkee sua vasten, oot mun tuki ja turva
voin jakaa huolet ja luottaa et oot mun vaan
oot parast mitä mulle on koskaan tapahtunu
voin myöntää, tuntuu hyvält olla rakastunu.