Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mut sitä koskaan ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, en usko enää satuja.