En ookaan muistanut kertoa tästä mitään.
Ympärillä elävät ihanat ihmiset olivat multa tietämättä juonineet jo parin viikon verran mulle yllätysbileitä. Oli hauskaa kun tyypit kertoili kaikkia tilanteita missä homma oli meinannut paljastua. Tajusin itsekin monta asiaa jälkikäteen joita olin aina sillä hetkellä hieman ihmetellyt.
Kuulemma voimallinen "en juhli merkkipäivääni"-line oli saanut aikaan vastaiskun; "juhlitpas perkele!"
Olin alakerran kahvilassa duunissa iltakasiin ja käpsyttelin siitä kotiin puhuen milloin kenenkin kanssa puhelimessa. Kotiovella olin vielä puhelimessa äitin kanssa ja oven aukaistuani Maria loikki eteiseen vastaan todella riemukkaana. Piti lopettaa puhelu äipän kans koska aloin olla hitusen ihmeissäni.. Kädestä mut vietiin keittiöön jossa oli muutamia ihQuja ihmisiä ja lisää tulossa. Lahjojakin sain - kovia paketteja ja nestemäisiä paketteja. Mutta myös todella mahtava Taxi-kakku. Kakun merkitys jäi itselleni epäselväksi..hah. Siinä meni itselleni tehty lupaus lorvailla kotona Private Linen Nosturin keikkaan asti, kuvata video ja tulla heti keikan jälkeen kotiin. Mun ekat yllätysjuhlat! "Lahjojen" saaminen Nosturissa heti alkumetreillä oli sen verran kiivasta, että ilo alkoi olla ylimmillään. Onneksi ilonpitoa ei tullut jatkettua kuitenkaan niin että olisi taasen hiipinyt neljän ruuhkassa kotiin vaan baarin ovet sulkeutuivat selän takana sillä kertaa jo kolmen maissa.
Oli kivaa, kiitos kaikille hengessä ja mukana olleille!