Aikuistuminen ei ole prosessi, joka tapahtuisi etenemisvauhdiltaan yhtä ennustettavasti kuin cesium-133 atomin siirtymä perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Se on enemmänkin kuin jatkuva sarja gonadotropiinia vapauttavan hormonin neitseellisiä purkauksia. Tai konventionaalisempia vertauskuvia käyttäen eteneminen muna-toukka-kotelo-vaiheiden kautta perhoseksi.
Olen juuri aloittanut koteloitumiseni, fyffen liimaamisen ympäri kehoa, odottaen pilke silmäkulmassa milloin Mr. Darcy 10.000 punnan vuosituloilla lähestyy minua hampaat ojossa valmiina akrosomaaliseen reaktioon. Olen työelämässä.
Työelämässä vauvoista ja vaareista tulee frendejä, näennäisesti 8-16 välillä he syövät tyytyväisesti ruohoa samalta laitumelta, puivat päivän painolastin ja keskustelevat miehen ejakulaatiofrekvenssistä. Samassa ruokapöydässä dosentti ja ylioppilas kohtaavat toisensa ihmisinä, kun taas opiskelijajärjestön puolella yläkurssilaiset huokaavat olevansa liian vanhoja fuksibileisiin. "Nehän kaikki näyttää ihan yläastelaisilta."
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 05.03.
- [Ei aihetta] 19.01.
- [Ei aihetta] 14.01.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2008 (3)
- ▶ maaliskuu 2008 (1)
- ▶ tammikuu 2008 (2)