IRC-Galleria

Eräs opettaja New Yorkissa teki seuraavasti luokalleen. Hän pyysi heitä tekemään seuraavan harjoituksen: Lapset saivat kukin oman paperiarkkinsa.
Sitten heitä pyydettiin rypistämään se mytyksi, polkemaan ja lyömään sitä, mutta ei kuitenkaan repimään paloiksi. Sen jälkeen hän pyysi lapsia oikaisemaan paperin ja katsomaan, kuinka likainen ja täynnä jälkiä ja taitteita paperiarkki oli.
Sitten – lapset käskettiin pyytämään anteeksi paperilta.
”Nuo jäljet eivät milloinkaan häviä, vaikka kuinka yrität poistaa niitä. Se on samaa, mitä kiusaaja tekee muille. Vaikka hän pyytää anteeksi jälkikäteen, arvet eivät ikinä häviä.” Lasten ilmeet kertoivat, että sanomalla oli toivottu teho.
Kopioi ja levitä tämä viesti, jos vastustat kiusaamista.