IRC-Galleria

eihä siinä sitte ..
vaa nii vitun hienosti taas sääri auki pyörän kanssa

"Otat sen suuhusi kovana.
Imet,puret ja
lutkutat sitä, kunnes se
on antanut
mehunsa. Otat sen pois
velttona ja
kurttuisena.
Kyllä purkka on hyvää!!"

Jos sait päähäsi jotain muuta kuin purkkaa, lisää päiväkirjaasi

hanna sano sininen.

Olipa kerran kolme kilpikonnaa, Isä, Äiti ja Poika.
Ne päättivät kerran kauniina päivänä lähteä huviretkelle.
Ensiksi ne sopivat paikan, mihin kulku suunnattaisiin. Kaukana, kaukana sijaitsevaan metsään. Kilpikonnat rupesivät pakkaamaan eväskorejaan.
Niihin pistettiin tonnikalapurkkeja, paputölkkejä, kurkkuvoileipiä, mustikkajäätelöä ja kaikenmoista muuuta hyvää mitä päähän pälkähti.
Kolmen kuukauden kuluttua kaikki oli pakattu ja päästiin liikkeelle.
Kilpikonnat kulkivat kulkemistaan. Kolmen vuoden päästä ne tulivat metsään.
Sitten ruvettiin purkamaan eväitä koreista. Kilpikonnat levittivät aluksi pöytäliinan.
Sitten ne latoivat ruokansa liinalle. Juuri kun niiden piti ruveta syömään, äiti huudahti:
- seis! me olemme unohtaneet purkinavaajan!
Äiti käänsi korit nurinniskoin ja pudisteli niitä perinpohjin.
Äiti tuijotti isää. isä tuijotti äitiä. Sitten ne molemmat tuijottivat poikaa.
Poika, sinun on mentävä hakemaan se! ne sanoivat. Eipäs! Poika kivahti.
Me tarvitsemme sen! äiti sanoi.
Ihan välttämättä! isä lisäsi.
Olkoon menneeksi, Poika sanoi. - Mutta lupaatteko ja vannotteko, ettette koske mihinkään ennen kuin tulen takaisin?
Takuulla vanhemmat vakuuttivat.
Me lupaamme ja vannomme, ettemme koske mihinkään ennenkuin tulet takaisin.
Poika mönki matkoihinsa niin nopeasti kuin pääsi. Viiden tunnin kuluttua se katosi pensaiden taakse.
Äiti ja Isä odottivat odottamistaan. Vuoden kuluttua niille rupesi tulemaan nälkä.
Ne pitivät kuitenkin Pojalle antamansa lupauksen.
Kului toinen vuosi. Sitten kolmas. Nälkä yltyi koko ajan.
Lopulta äiti sanoi: - yksi voileipä ei olisi pahitteeksi.
EI! isä tokaisi. - Mehän lupasimme odottaa Pojan paluuta.
Kului neljäs vuosi. Sitten viides. Kilpikonnille tuli hirrrmuinen nälkä.
Silti ne yhä odottivat.
Viimein äiti sanoi: - Kuusi vuotta on kulunut. Meidän on pakko syödä jotain!
No hyvä on, isä myöntyi. - tuskinpa poika siitä pahastuu.
Kumpikin kurottivat kouraansa voileivän. Juuri kun he olivat haukkaamaisillaan leipiään, Poika pisti päänsä esille pensaikosta.
Vai niin! arvasin sen! se huusi. - Olin varma että petkuttaisitte!
Olipa hyvä etten lähtenyt hakemaan sitä purkinavaajaa!
LOPPU!

kui kylmä :DD

tiaroks kaikille muillekki talimunille jotka tota on jääny miettiin ni
käkkyrä on uus taiteelline sana röökille et in mai ääsh vaa mikä se on

=))

vitjakkeen vittu
jani heitti minuu vittu tikal sormee
kyl se on yks homo taas joo oh

meen taas käkkyrälle...

vittuku lesosin pyöräl ympäri
kilahti heijastin polvee
siihe sattuu vieläki

ja nyt meen käkkyrälle --->

kävelin kuulkaas kulmilta kotii .. eikä menny ku puoltuntii
oon paras

Kun luet tämän viestin, vietä muutaman minuutin hiljaisuus heille, ketkä menehtyivät Kauhajoen ampumakohtauksessa. Kun olet viettänyt hiljaisuutta, kopioi tämä viesti ja lisää se omaan päiväkirjaasi.Menehtyneet ansaitsevat hiljaisuuden.