Onko siinä järkeä..onko järkeä tuhlata rakkauttaan yhdeksi yöksi..voiko sitä tuntea mitään silloin..voiko ihmisestä ottaa kiinni hyväksyen sen että aamulla kaikki on tuhkaa,muistojen multaa..Kuinka rikkinäinen sitä voisi olla huomisen tullessa..rikki revitty sydän rinnassaan..vain hetken nautinnon tähden..Onko se sen arvoista?
Itse tiedän olevani niin heikko että tämä olisi murha kaikelle kauniille..itse en voisi tukahduttaa tunteita aamun koittaessa..enkä heittää syttyneitä tunteita nurkkaan vain kytemään..tai ajautua vastaavaan ilman tunteita yleensäkään..