IRC-Galleria

090707 tapahtui jotain ehkä vähemmän ja enemmän yllättävää :D

Se olis sitten aika alkaa virittämään ittensä juhannustaajuudelle..Matkaa olis edessä satoja kilometrejä mutta se ei tunnu missään kun tietää että pääsee nollaamaan tilanteet ja viettämään aikaa rauhassa itsensä ja ihmisten kanssa jotka oikeasti välittävät..Kiitoksia erityisesti sille ihmiselle joka mahdollistaa reissun ja jaksaapi katsella mua vaikka mikään enkeli ja kiltti possu en oo.. :) joskus vittumainen ja joskus vähän vähemmän vittumainen.. :) mutta niinhän tässä elämässä kaikki menee.. :) Joten oikein riemukkaita jusseja kaikille ihmisille ja muutenkin hyvää kesää..Myö lähretään rockaan oikealla asenteella.. :) NUMMIROCK 2007

Sweet little words made for silence
Not so young, heartfelt love not heartache
Dark hair fall, catch in the wind
Light the way, the sight of a cold world

Kiss,
While your lips are still red
While heÂ’s still in silent rest
While bosom is still untouched
Unveiled hold another hand
While the handÂ’s still without a tool
Drown into eyes while theyÂ’re still blind
Love while the night still hides the withering dawn

First day of love never comes back
Compassion, its powerÂ’s never a wasted wrong
The violin, the poetÂ’s hand
Every thawing heart plays your theme with care

Joskus tuntuu että on vaikea herätä seuraavaan päivään ja kasata itsensä aina uudestaan. Jokainen päivä samanlainen..tunti tunnin jälkeen olemista ja elämistä. Miettiä mitä uutta seuraava päivä voisikaan tuoda eteen, tietäen että se on samanlaista odottamista..odottamista että pääsee pois tästä vanhasta..pois, rakentamaan jotain elämisen arvoista. Rakentamaan unelmia, tai antamaan siivet jo olemassa oleville. Tuntea rakkautta ja unohtaa kaipuun. Tarttua kiinni siihen mitä on. Elää elämää sen hyvinä ja huonoina hetkinä..rinnalla ihminen joka todella kestää sen kaiken..yhdessä..

Kun osaisinkin rakastaa,rakastaa sitä mitä on jo..ja rakastaa sitä huomista, rakastaa tulevaa..

Elämän pituutta emme voi ennalta tietää..elämme hetken kerrallaan ja kiitämme jokaisesta hetkestä maailmassamme..ajasta jonka saamme jakaa niiden kaikista rakkaimpien ihmisten kanssa..ohikiitävät sekunit ja minuutit,välähdykset elämästämme..Kun koemme sen hetken tulleen,sen viimeisen sekunnin pysähtyneen,muistamme kaiken sen mitä olemme saaneet aikaan..muistamme ilot ja surut..kunnes kaikki pysähtyy,vajoamme ja saamme rauhan..

Olipas siinä taas Pääsiäinen..nyt kai sitten vietetään seuraavat päivät Vappua odotellen :D

Minähän en pyri miellyttämään mitään enkä ketään :D oon mikä oon ja jos ärsytän ihmisiä niin sille asiallehan minä en voi mitää ;) heh heh hee..Pientä ja sulosta Mietintää :))

Joo`o..Olipas taasen viikonloppu..melkeen meni putkeen lukuunottamatta jotain pikkusta paskaa mitä oli ja tuli ja meni..Jippii..mie oon aina luullu että mulla mitää tuttuja oo mutta viikonloppu osotti että ehkä niitä saattaa muutama jossain olla..tai tältä tuntu..tietenkin asioista voi olla montaa mieltä..ja nyt sitte pitääki alkaa himona ootteleen torstaita että pääsee räjäyttään seinäjoen kuviot uuteen uskoon..heh heh heh..mahti viikonloppu tiedossa..jos kaikki menöö vähänkää niinku mie oon suunnitellu..

Kai sitä joskus löytyy valoakin miun elämään :) ehkä..

Tästä se alkaa, vaatteet verhoaa
Kätkee kätesi jäljet, piilottaa menneet

Oon miettinyt lauseet niin monta kertaa päässäni
On pakko päästä sanomaan, sun naamaa vasten huutamaan
Ovi käy ja sä tuut

kertosäe:
Ei totuuden henki oo läsnä
Horjut vain luokseni armoa anomaan
Väkivaltasi jäljet on tässä
Ei mikään saa mua anteeks antamaan
Ei totuuden henki oo läsnä
Horjut vain luokseni armoa anomaan
Mutta anteeksi et saa

Tästä se alkaa, kuuluu askeleet
Kengät jalassa kuljet, tunnen sut täällä
Nyt oon niin rikki, että saa riittää vaikkakin
Vielä osa sua rakastaa ja tahtoisi vain unohtaa
Yksi seinä erottaa, on pakko pystyy sanomaan
Ovi käy ja sä tuut

kertosäe

Kätesi jäljet haalenee
Askelten kaiku heikkenee

Ei totuuden henki oo läsnä
Horjut vain luokseni anomaan
Väkivaltasi jäljet on tässä
Ei mikään saa mua anteeks antamaan
Sä tuomitsit tän kuolemaan
En tuu anteeks antamaan

Askelten kaiku heikkenee
Kätesi jäljet haalenee






Ne jotka tietää..ne ymmärtää..ne jotka ymmärtävät myös tietävät..Näilläkin sanoilla oli joskus merkityksensä..ja joskus ne todellakin koskettivat..huoh..Kiitos niille kaikille ihanille ihmisille jotka on jaksanu pian vuoden kuunnella mun ehkä turhaakin ruikutusta ja ymmärtäneet ja tukeneet..Kiitos siitä että olette antaneet mun jankata ja jauhaa..eikä se tarkoita että haavat olisi parantunu..korkeintaan vain arpeutuneet..ja vieläkin särkevät..