”Kuulitko hyvistä uutisista, Ruki? Löysin äitisi kanssa sinulle hienon paikan, jossa voit nukkua niin paljon kuin haluat. Eikö olekin hienoa?”
Et vastannut, koska sinä nukuit. Hiuksesi olivat entistä vaaleammat, ohuemmat. Kyllä sinä selviäisit, minun enkelini, minun sankarini, minun elämäni.
Tartuin käteesi ja painoin huuleni sitä vasten. Hento kätesi oli jääkylmä, toivottavasti sinulla oli hyvä olla.
HAISTAKAA VITTU tääl mä baa taas itken (itken tälle kohalle aina ja oon lukenu tän ny 4894794 kertaa hei haloooo)