IRC-Galleria

En tarttee apuu perkele Mee ite hoitoon mielisairas \o/ (Y)

vittu saatanan pers reikä

Ei enempää onnenhetkiä
Ei sävyjä pimeässä
Myötä auringon sammuvan liekin
Yö alkaa meidän elämässä
Vielä hetki ja kaikki on loppu
Syvän jään pimeys mukanaan tois
Ei kyyneleet surun lämpöä jaksa
Se mikä eli on nyt kuoleva pois

Mut on yksi joka jää
Joka itkenyt ei auringon kuolemaa
Eksynyt ei kevään lupauksiin
häivähdyksen purppuraa
Todistaa on saanut talvien synnyn
Valkoiseksi nähnyt muuttuvan maan
Marras nimenänsä pakkasta kylvänyt
Voiton ottanut on sisarestaan

Oi musta kuu yösi alkaa nyt voi
Kun vaimenee ääni ajan juoksun kaikujen
Vain tuli hiljalleen vaikeroi
Liekki peittyy alle talven valon pimeyden

Olen miettinyt sopivaa aikaa
Kirjoittanut sanat jäähyväisten
Se mikä minut ikinä luopumaan saikaan
Tien näytti luokse parempien

Ei enempää onnenhetkiä
Ei sävyjä pimeässä
Myötä auringon sammuvan liekin
Yö alkaa meidän elämässä
Kuulle mustalle kumarran
Yömme ikuisen aloitan
Haavoista henkeni luoksesi virtaa
On aika juoksuni lopettaa

Nyt

Alas vajoan
Kauas pinnasta karkaan
Pohjan kutsuvan hiekkaan
Huudan henkeni pois

Oi musta kuu yösi alkaa nyt voi
Kun vaimenee ääni ajan juoksun kaikujen
Vain tuli hiljalleen vaikeroi
Liekki peittyy alle talven valon pimeyden

Ei ihoni lämpöä kaipaa
en tahdo todistaa kun kukat aukeaa
en enää pimeyttä palvo
en kylmyydestä enää mitään saa

Ei vihani siltoja polta
ei edes työnnä mua eteenpäin
ei ole suruni oikeaa
ei se kerro mihin menit, mihin jäin

On pitkä matka aamuun
ennen unta alkavaa
niin pitkä matka sinne minne valo turvaan vaeltaa

Jälkeen viisaiden sanojen
jälkeen ihmisten laupiaiden tekojen
jälkeen valheellisten vuosien
aattona armahtavan totuuden

Ei liekki kuvitellun helvetin
eikä loisto paratiisin mulle jää
nyt ennen unta viimeinkin
saanhan vain tuntea tyhjää

Halla kukkaset kuristaa
tuuli kynttilän liekin salaa sammutta
saanhan viereesi kumartaa
täksi yöksi nurmikolle nukahtaa
synnit kuoleman tarujen
niistä pala jokaisesta minuun jää
nyt saanhan vain tuntea tyhjää
ennen unta

no jes "kehari" ari amoralin laulajana ihanaa helium päristelyä

Se kasasi taakan kantaakseen
vihan temppelin teki kodikseen
pimeällä täytti hallit ja huoneet
kirosi rakkauden ja sille sielunsa suoneet
mutta yksin jaksanut ei, oli taakkaa liikaa
lähti etsimään orjaa, renkiä, piikaa
vaan löysikin jotain mitä etsinyt ei
löytö etsijän mustan sydämen vei

Hetken pimeästä luopuu
kauneudesta juopuu

...ja sen mukanaan kantaa
temppeliinsä avaimet antaa
kaikki aarteensa, sielut pimeydestä
antaisi Rosemaryn rakkaudesta

Se koskettaa toista toivoen vaan
ettei yksin jäisi kokonaan
vaan yksin Se jää ja me tiedämme sen
Tuonen porteista kulkee vain yksinäinen

Hetken pimeästä luopuu
kauneudesta juopuu

...ja sille alistuu
nöyrä lapsi alla mustan kuun
silti kauneus ei palvo pimeän työtä
ei pysty elämään ikuista yötä
se hiipuu pois, se lakastuu
omiin kyyneliinsä hautautuu
tätä ymmärrä ei tuo langennut parka
mikä kiveä oli on nyt viiltävän arka

perkeleen homehtuvat astiat ja saatanan kyrvän nupit tappakaa ittenne

Seurustelu on homojen hommaa!!

päivän hyvä työ tuli sitten tehtyä ku autoin kaveria vähän rahalla bensan saannissa imppaamis mielessä \o/

maukas kirjas on juu