Vaik mul ois mies nii kohta meen jo uuden luo. Se ei tuu toimimaa se on aika varmaa, ku ei mee kauvaa et ikävöin jo vanhaa. Suhde poikki ja poika vihastuu ku mä oon niitä jotka helposti ihastuu, mut et mä rakastun se vaatii enemmän ja sit mä masennun ku mä sen menetän. Ja vaik se ei ookkaa mun tapasta, mut hiton yks jos mä oon oikeesti rakastanu. Ja harvoin mikää tuntuu varmalta. Mul on tunteit miten selitän sen jos välitän ni sit heti menetän sen. Muille pojille ei jää ajatustakaan ku meitsi välittää oikeesti susta vaan. mut mä en luovuta meil on aikaa tsiigaa mä välitän sust vaa nii vitusti liikaa. Mä aina valitsen väärin ja sit aina mä pois meen, mut ehkä joskus mä löydän sen oikeen. Ei voi tietää voi vaa toivoa, mut kaikist säädöistä koitan pysyy loitolla. Ainakin kun mä oon suhteessa joskus sinkkuna vitunmoises puutteessa saattais natsaa vaik se ei oo mun tapasta, mä tarviin jonku joka pitää meitsi kasassa