IRC-Galleria

Päätettiin tuossa työkaverin kanssa, että omissa väitösjuhlissa tarjotaan myös juomista jalointa, ihan itse tehtyä wihiskeytä.
Hankittiin sitten kolme kiloa savumaltaita (saksalaisia, mieto savun aromi), 2 kiloa ruismaltaita ja 1,7 kilon tonkka valmiiksi mallastettua settiä tummia maltaita. Lyötiin kamat veden kanssa sekoittajaan, lämpötila parin rampin kautta 65 asteeseen, josta sitten yön yli muhimaan lämpökaappiin. Ideana oli, että maltaiden amylaasientsyymit pilkkoo tärkkelyksen käymiskelpoiseksi sokeriksi. Ja katso: niin kävikin! Juoma makeutui ja ominaispaino hypäsi huimasti.
Tänään ankaraa siivilöintiä ja oluthiivan herättelyä. Pelkkien maltaiden sokereilla tuo kävisi noin 12-13 volttiin, joten siitä on sitten hyvä jatkaa "konsentrointeja". Makua ainakin pitäisi riittää...

Huomenna katsotaan, joko poika porisee. Myöhemmin lisää....

Kimistä tuli sitten maailmanmestari. Nyt sitten kaikki kirjoittaa, että kaikki vähättelivät kaveria ja nyt se on mestari. Unohtavat vain, että itsekin vähättelivät samaa isäntää eilispäivän artikkeleissaan. Juopoksikin haukkuivat.
Helvetti, pitäkää linjanne katkeraan loppuun asti! Jotain selkärankaa! Ihmisille tarjoutuisi vähän mietittävää, kun kaupan kassalla kakskytä lehteä ylistää Räkköistä kilpaa ja yksi ilmoittaa, että Kimi on edelleen kuiva, juoppo, tylsä ja ääni on kuin murrosikäisellä. Että miksi jälkimmäisenä mainittu lehti myi vielä viime viikolla muttei enää?

Huomasin tuossa, että normaalin mainostauon aikana Petteri Summasen mainostaa vähintäänkin kahta jalkasilsavoidetta ja joitakin suodatinpusseja. Miltähän äijästä sellainen tuntuu?
"No Markku täältä Orionilta moro! Kaivattas taas sun ääntäs ja näyttelijänlahjoja... jesjes, meillä olis uus peräpukamavoide ja siihen pitäisi saada kunnon mainosspiikki"
Itsellä olisi ainakin voittajaolo. Tietäisi, että joku tunkee tiettyä rasvaa perseeseensä vain ja ainoastaan siksi, että minä spiikkasin sen mainoksen. Vähänkö olisi voittajaolo!

Hittolainen, että tuli hyvä mieli tuossa äskettäin fillaria hakiessa. Kävelin YO:lle hakemaan parkissa olevaa nojakkiani ja kuuntelin samalla Keanen Hopes and dreams-levyä. Kuuntelin samaa musiikkia, kun Ilona oli vasta syntynyt ja ajoin autolla kotiin hakemaan omia tavaroitani. Ennen kaikkea biisit "Bend & Break" ja "She has no time" ovat sellaisia hieman sisemmällä tuntuvia kappaleita, joita kuunnellessa muistaa miltä tuntui keväällä, huhtikuisena iltana autossa istuessa. Ihan kuin olisi avannut oven uuden elämän puolelle ja ihmettelisi siinä sitten kuistilla, että mistä aloittaisi.

Työkaveri kertoi hauskasta tapahtumasta vuosien takaa:
Hänellä oli soluasunnossaan ainoana kämppiksenä ääliö jenkki, joka söi hänen ruokansa jääkaapista toistuvista kielloista huolimatta. Kaveri onnistui sitten lopulta saamaan itselleen toisen asunnon. Muuttopäivänä hän leipoi omenapiirakan, jonka jätti keittiöön. Jekkuna oli, että käytti kuorrutukseen tomusokerin ohella jauhettuja laksatiivitabletteja. Luonnollisestikin muuttokuorman mukana lähtivät myös kaikki asunnosta löytyneet vessapaperit. ;)

Owned.

Tuli mieleen muuan hauska tilanne muutaman vuoden takaa:
Istuttiin isäntien kanssa iltaa, aiheena eri sortin viinit, juustot sun muut sellaiset. Jos tutkittavat aineet olivat aika gay, niin taustamusiikkikin oli: JATSIA!
Antti ja Arto päättivät kompensoida tilannetta menemällä pihalle ja siirtämällä vasikan kokoista kiveä pihan reunalta toiselle. Tuli kuulemma heti paljon heterompi olo.

Ilona pyörähti eilen ensimmäisen kerran itse masulleen. Aiemmin jäi aina pari senttiä vajaaksi, mutta eilen hän hoksasi ottaa käden edestä pois. Aika jännää, muutama päivä sitten autoin häntä siirtämään kättä hieman alemmas, pois masun tieltä kääntyessä, ja siinä yhteydessä näytti siltä, kuin Ilona olisi hoksannut jotain. Mene ja tiedä.
Eipä taida mennä kovinkaan pitkää aikaa, kun pikkuinen tetsailee ympäri asuntoa ja vetelee tavaraa hyllyiltä lattialle...

Aika jännää. Isäntä, johon olen tutustunut gallerian kautta, tuli isäksi tuossa tänään aamulla. Pikku tyttö ( kiso ) syntyi 6kk ja 50 min myöhemmin kuin Ilona. Tuossa sitten katselin vanhoja kuvia Ilonasta, ja liikutushan siinä tuli. Piti ihan ostaa 6kk- onnittelukorttikin tytölle... enää ei kertakaikkiaan osaa kuvitella mielekästä elämää ilman tuota meidän pikkuistamme. Kyllä häntä rakastaa niin kovasti.

Ilmaisia ohjelmavinkkejä tulevien big brothelien varalle:

1) Laittakaa taloon pelkästään pornotähtiä
2) Taloon voisi myös laittaa maanisia ihmisiä. Ilman lääkitystä, tietty.
3) Laittakaa taloon pelkästään pissiksiä. Sitten voikin sulkea kamerat ja hukata avaimen..

Ilonalla on muutama ihana tapa:
1) Hän on aivan mahdottoman onnellinen, kun näkee naamani. Jos tulee töistä, pikkuinen on hyvän tovin yhtä hymyä ja kujerrusta. Samoin myös aamulla herättyään ja nähtyään tutun naaman sekä myös silloin, kun käy esim. postilaatikolla ja tulee sieltä takaisin. Hieman tulee sellainen olo, että toinen tykkää. :)
2) Hän pitää kädestä kiinni nukkumaan mennessään. Siinä kun toista silittelee pinnasängyssä, niin kaksi pikku kättä tarttuu omiin sormiin kiinni ja puristavat tiukasti. Myös pikku itku helpottaa, kun saa pitää kädestä. Arvatkaas vain, tuntuuko sellainen hyvältä? Hyvin hyvin pienet ja lämpimät sormet tarttuvat pikkurilliin kiinni ja painavat omaa poskeaan vasten. Liikutushan siinä tulee isillekin.
3) Hän osaa olla iloinen kovin pienistäkin asioista. Esim. pieruäänien päästely masua vasten on eräs parhaista asioista maailmassa. Yrittäkääpä itse nauraa aitoa naurua sellaisesta syystä pidempi tovi. Onnistuuko?