IRC-Galleria

juuh,tää tuusulan juttu ei mua juurikaan suoraa sanottuna kosketa,mä en menettänyt ketään
en ollut paikalla mutta mua säälittää... ei se pelkästään mitä tämä pekka eric teki, vaan se mitä ihmiset olisivat ennen sitä voineet tehdä ETTEI tälläst ois tapahtunu!

monet tienny tän harrastuksista jne... kertoivat sen jossain vaiheessa muuttuvan mutteivat uskoneet sen tekevän mitään tälläistä,jaa ja miksei olisi voinut???
HERÄTKÄÄ,jokanen meistä pystyy tuohon kun saapuu siihen pisteeseen ettei enään jaksa,
kaikki tuntuu yksinkertasesti niin helvetin tyhjältä ja tarpeettomalta sitä loppujen lopux sulkeutuu siihen omaan maailmaansa,onko kukaan huomannut että YLEENSÄ tälläset tapaukset toteuttaneet ovat olleet niitä hiljaisia tyypejä ne jotka pärjäävät koulussa,ovat/ovat olleet kisattuja,
viettävät paljon aikaa itsensä kanssa varmaankin että voisivat rauhassa suunnitella unelmiaan
ja koska nää ihmiset on niin yksinäisiä ja niillä on vain unelma (niin kuin jokasella meillä)
ne ei välitä enään viedä sitä toisilta toteuttaakseen omansa.
hän tahtoi nimensä koulumurjhaajien listalle,no siellä se nyt on.
se halus tulla muistetux,ja varmisti sen onnistuvan,tunsi varmaan paljon tyhjyyttä ja vihaa
kostoa,siitä toivosta mitä ei enään ollut jäljellä,
en kuitenkaan usko että se oli ihan läpensä paha, niinku tää meitä pyörittävä maailma on.
varmasti toivoi asioiden olevan toisin,niin ei vain käynyt
joskus haavat on niin syvällä ettei niitä ulkopuoliset näe....

TOIVOTAN PARANEMISIA JA JAKSAMISIA NIILLE IHMISILLE JOTKA KOKIVAT TÄN, JA NILLE KAUNIITA UNIA JOTKA EIVÄT ENÄÄN OLE TÄÄLLÄ <3 <3 <3
VIATTOMIA ENKELEITÄ,MAAILMAN LEIKISSÄ MENEHTYNEITÄ.

kauanko ihmisen täytyy jaksaa esittävänsä olevan ihan OK? koska muut alkavat katsoa muutakun itseään,mitä kaikkea pitää tehdä todistaakseen olevansa oikeasti elossa?
kuinka paljon pitää muille tuottaa tuskaa että saa sanotuksi asiansa,
taitaa olla että vain väkivalta todella saa ihmiset kuulemaan...

mä uskon että tän ois voinu estää,jos ihmiset vähän avaisivat silmiään,
pitääkö sitä jokasen ruveta aina aamulla peiliin katsoessaan miettiä olenko seuraava tekijä vai
se uhri,menetänkö pian jonkun?
mikä on vialla kun elämä ei enään toimi?

vain yksi sen voi tietää mutta se ei kerro.


ja tätä kirjottaessa en millään tavalla hyväksy tätä tapahtunutta,en kannusta eikä vastaavaa
mietin vaan toiselta puolen katottuna.tiedox niille jotka ymmärtää tän jotenki väärin.