Huomenna siis lahden taalta pois ja matka kotiin alkaa. Taalta lahden kello kahdelta (Suomen aikaa yhdeksalta) ja Suomen aikaa sunnuntaina iltapaivalla olen Helsingissa. Pitka matka siis edessa! Kaikin puolin on ollut mieleton kokemus ja en kadu yhtaan tanne tuloani. Moni asia ehkei mennyt niin kuten toivoin mutta moni asia on myos yllattanyt. Ja ehka vika olikin mussa ja siina, etta odotin Amerikoista jotain aivan upeaa ja glamouria :) Tanaan oli vaikeaa lahtea koululta, kun tiesi ettei niita ihmisia tule hetkeen/ikina nahtya. Yllattavaa olikin, etta nain lyhyessa ajassa jo kerkesin tulemaan nain laheisiksi uusien tuttavien kanssa. Voisin sanoa, etta se on ollut koko matkassa parasta. Ilman naita ihmisia ei olisi matkasta tullut nain onnistunutta.
Huomenna tuleekin olemaan sitten viela rankempi paiva. Vaikeinta tulee olemaan sanoa heipat pojille, etenkin pikku-Drew'lle, joka jo eilen sanoi ettei haluisi etta lahden pois. Mutta yritan vain muistella tata kolmea kuukautta hymyillen ja voin olla vain iloinen etta edes sain taman tilaisuuden! Ja, kuten Sini tanaan sanoi, kyllahan ne lentokoneet edelleen lentaa :)
Mutta vaikka taalta on haikea mieli lahtea, on silti ihana tulla takaisin Suomeen ja nahda teita kaikkia kivoja kavereita! Kuitenki tiedan, etta koti, perhe ja ystavat ovat aina Suomessa! Joten jutskaillaan alkuviikosta ja toivottavasti nahdaan sitten pian ihan livena! Kuinka hassulta se tuntuukaan..
Talta eraa "Katie in the States" vaikenee, jatkan tyypillista palattimista sitten kun nahdaan, paljon kun on kerrottavaa.. Pian nahdaan <3
-Kati