IRC-Galleria

mä luulin hajoavani kuin lasi maahan pudotessaan,
luulin et vajoon syvälle pohjaan enkä ikinä pääse pintaan,
luulin etten koskaan tuu ilman miestä pärjäämään,
mut nyt alkaa mun ajatusten umpisolmu selviimään.
en tarvii äijää pysyäkseni pinnalla,
pysyn pystys ku mul on paljon ystävii mun rinnalla,
ja vieläpä suht sopivalla hinnalla,
hinnalla tarkotan sitä näkymätöntä sidettä,
luottamusta ja sitä et toine toistemme puolia pidetää,
sitä ettei puukoteta toisiamme selkää,
sitä et on joku johon turvata ja ettei tarvii koko aja pelkää,
ystävien ansiosta mä tiedän etten yksin jää,
tiedän et elämä ei lopu vaik yks mies taakse jätetää.
haluun teitä silti vielä teoistanne kiittää,
kiittää siitä että ootte tukenu ja kuunnellu juttujani joita aina riittää,
kiitos että ootte pystyssä jaksanut mut pitää,
ilman teitä en varmasti enää edes olis tääl,
ootte saanu mut ymmärtämään et kaikesta yhdessä selvitään.
ette uskokkaa kuinka iso osa ootte mun elämää.<3