IRC-Galleria

huu eka työpäivä telakalla ohi. koko päivä meni oikeastaan palloillen ympäriinsä tutustumassa ja varusteita hankkimassa. sain uudet hienot turvakengät, haalarin, suojalasit, aurinkolasit, kypärän ja keltaisen jopon käyttöön. tuli aika rekkalesbo olo. kyl mä siin aamust yhden tytön kanssa juttelin mut muuten olikin sitten äijävalta ja naiskalentereita seinät täys. voi tulla aika jännä kesä niiden kans siellä. availivat kyl nyt mulle jokaikisen oven, yks miäs kantoi mun tavaroita ja kaks äijää oli esittelemässä mulle paikkoja.. kyllä siihen yksikin olis riittäny ja se toinen olis voinut mennä tekemään töitä...... huoh.

muf kaamee flunssa huono olo mut oli kiva ilta Jennan kanssa puistoilemas. Harmi vaan ettei voinut jatkaa pidempään kun huomenna työpäivä. ää jännittää kun eka päivä siel äijien keskellä.

haa narikas oli hauskaa. siellä oli reivit. ihmisil oli hienoja vaatteita ja tytöil niitä vaatteita ei kyl sit ollut kovin paljon. jotai positiivista siihenkin iltaan. jäätävä meteli kyl koko illan ja kattolamputki tärisi. sain ainaki 7e tippiä. yks hauska tyttö antoi pari euroa kun olin kuskannut koko illan edes takas sen "vaaleanpunaista juttua" kuten se sitä nimitti eli siis hupparia. olin hyvin iloisesti yllättynyt kun yleensä vain miehet antaa tippiä.
kaik paikat ihan jumis ja yöllinen pyöräily vähissä vaatteissa pusikoissa taisi aiheuttaa flunssan.. todella hyvän päivän valitsi kun pitäs siivota ja huomenna alkaa työt.

taas yksi koominen yö takana.angstasin jossain kalliolla ja lopulta päädyin forteen. "meen yhdelle ja sit kotii" eli suomeksi löysin itseni vielä kahdeksalta aamulla harhailemasta metsistä ja kaduilta. satuinpa löytämään itseni myös muutamaan otteeseen yllättäen pusikosta pyöräni kanssa. tänään ollut aika kooma päivä. parin tunnin päästä töihin..

lopeta en oo viel nukkunu

möh kävin paimios. sain kirjan palautettua mut muuten turha reissu kun en löytänyt opoa. pian pitäs lähteä keskustaan ipsua näkemään. miten voi olla näin kuuma. puh.

.

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

raasu raasu raasu

.

Sunnuntai 22.10.2006
00:21
Pahuus.
Välillä tuntuu että kaikki Pahuus on minussa itsessäni,
kaikki muu muuttuu koskemattomaksi,
joku muu kärsii, en minä.
Joskus taas en löydä Pahuutta kuin ympäriltäni,
sitä tulee tuulen lailla vastaan,
puut kantavat sitä painona oksillaan,
linnut laulavat vain siitä ja se lymyää leikkipuiston katoksen alla ja polttaa nuotiotaan.
Kävelen vanhan koulun käytävillä,
kaikki on muuttunut.
Ala-asteen ala-arvoiset kulmat kantavat takaataan tupakan tuoksun.
Opettajat ovat harmaita.
Löydän pihaltani kuolleen linnun,
se on lentänyt ikkunanlasia päin.Miksi?
Kantoiko sen laulu liian kauas, oliko Pahuus niin hennolle Eläimelle liian suuri taakka?
Ehkä se ei voinut muuta kuin syöksyä päin lasia, jotta saisi oman laulunsa katoamaan.
Ehkä se näki Siemenen lasin toisella puolella.
Kukaan ei tiedä minne Pahuus johdattaa,
se vain tapahtuu.
Synkällä mielellä istahdan polttamaan nuotiota sen kanssa.
Minun oli pakko.
Anteeksi.

tietty sitä vois nukkuakin.

Vinttikoirat
Vinttikoirat ovat noin 5 metriä, vähintään 2,5 metriä korkeita ja hyvin nopeita alkukantaisia koirarotuja, jotka elävät tunnetusti vintillä. Jos aikoo ottaa lemmikiksi vinttikoiran, on todellakin syytä varmistaa, että talossa on suuri ja riittävän korkuinen vintti. Alunperin tätä vintillä oleskelijaa ei todellakaan ollut tarkoitus luoda tähän tehtävään, vaan se luotiin metsästyskoiraksi, kun alkuperäisin koira, faaraokoira ei ollut onnistunut luonnos tähän tehtävään. Näin tiedemiehet kehittivät ensimmäisen vinttikoiran, salkku-salukin, joka ei kuitenkaan onnistunut myöskään, vaan eläimet raatelivat ne ja vinttikoira piti luoda uudelleen, eri tehtävään, vinttikoiraa luotiin mm. Venäjällä, jossa kehittyi kaikista vinttikoirista uppiniskaisin ja helpoiten viinaan sortuva, venäjänvinttikoiria.