IRC-Galleria

Ohhh, elämän ihmeellinen kiertokulku ja yksinäisyys hiljaisena käsivarsilla.

Kevät on saapunut salakavalasti kaupunkiin ja oloni on oikeastaan melko helpottunut. Vaikka öljykapselit laittavat minut röyhtäilemään, ei kalanmaku suussa haittaa enää auringon myötä yhtään niin paljon.
Minä näin torstaina ihmistä, jota olin kauan kaivannut. Hän oli aivan yhtä ihana, kuin ennenkin.

En ole oikein varma, missä mennään. En ole oikein varma, että missä päin maailmaa olen ja kuinka korkealla. Jos totta puhutaan, en ole varma mistään. Paitsi, että olen varma tästä hetkestä. Näistä ihmisistä ja seinistä ympärilläni.

Tiedän, ettei minua haeta täältä minnekään. Olen vain laiska menemään.







Minut ajettiin nurkkaan. hahahaha,
mielikuvitus saa siivet.

JA MIELIKUVITUSTAHAN ON AINA HYVÄ OLLA.

joku raja.