IRC-Galleria

Juha Tapio - Kaksi puuta

Minä rakastan näitä iltojani kanssas sun
Kun hetken päässä aamu odottaa
Ja me nauramme ja silmiämme pyyhimme ja helppo huominen on unohtaa
Oomme taas kuin kaksi lasta
Ne jotka aikoinaan puolivahingossa lähti samaa tietä kulkemaan

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: me kai ollaan niin kuin nuo

kertosäe:
Kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja kestää joka tuulen ja sään
Kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
Katsoo kevääseen
Seisoo erillään
Ja jossain alla maan
Ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

Kaksi ylvästä ja nuorta
Varmoina on voimistaan
Taivaankantta kohti kasvaneet
Ehkä vuodet ovat kuorta ja talvet viimoillaan hiukan ohuemmaks raapineet
Kuinka onkaan kaksi lasta matkan myötä muuttuneet
Se ihme on kai vasta
Oomme tänne selvinneet

Ja sä viet mut ikkunan luo
Ja sä sanot: mehän ollaan niin kuin nuo

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..

Se, kenet toivot olevan vierelläsi lopun elämäsi ajan, pidä siitä kiinni, äläkä päästä irti. Kopioi tämä päiväkirjaasi minuutin sisällä, tai se ketä ajattelit tätä lukiessasi löytää toisen, jonka kanssa haluaa viettää loppu elämän.

No ei ny ihan:) löydettiin täältä kempeleestä koirapuisto
niin meiltä on matkaa sinne n.3 kilsaa. Eli tulee mutkin 6km.
Käytiin lauantaina ja eilen siellä kävelemässä.. voin
kertoa et tuntuu vähä jaloissa ku ei oo oikeen tullu
harrastettua tuota liikuntaa viime aikoina:D
Niin ja Mossukka "täyttää" tänään puoli vuotta:)
Äkkiä se aika kuluu, vastahan se tuli meille..

Voi että on ihana kattoa Mossea pihalla ku se on niin mielissään tuosta
lumesta:) vielä ku pääsis johonki sen kans silleen et se vois juosta irti...
Se ottaa semmosia lähtöjä tuolla pihalla ettei uskois:)

Eilen saatiin sit tuotua loput tavarat tänne uuteen kämppään..
oli kyllä aika raskas päivä, vaan kyllä kannatti:)
ISO KIITOS Jonnalle ja Sallalle Mossukan hoidosta<3
saatiin tänään nettiki auki vaikka eka sanottiin et menee ens viikkoon,
mut kyllä se mulle passaa näinki:)
Tänä aamuna kävin viel siivoamassa vanhan kämpän ja tarkastaja täti sano
et ois kaikki kämpät näin siistejä:) minä luulin et en ois osannu siivota siellä ku
niin väsyksissä siivoilin..

Koskaan ei saa olla liian rakastunut, jos rakas katoaa elämästä häntä ei voi unohtaa. Jos et kopio tätä päiväkirjaasi minuutin sisällä, se jota ajattelit lukiessasi tätä unohtaa sinut.

"Kerro, miten ja missä me tapasimme ensimmäisen kerran?

Sinä joka kommentoit/luit tämän, kopioi tämä omalle sivullesi ja ylläty siitä miten moni sinut muistaakaan :)"

Nyt mulla on ihan levoton olo sen muuton takia..
tuntuu et pitäs tehä jotaki mutta en saa silti aikaseksi mittää..
mietin jo et pitäskö alkaa pestä ikkunoita ja saunaa.. haluttas jo pakata:D
Jos mulla on seuraavat kolme viikkoa tämmönen olo niin huh huh..

Me muutetaan kempeleeseen viimestään 1.11 mahollisesti aikasemminki päästään:)
saadaan "oma" takapiha ja 12,5 neliötä enempi tilaa:)