Koko viikko menny apatian ja ärtymyksen vuoristoradalla. Semmonen olo että oisin joku pieni, puolikarvainen ja isosilmänen pikku elukka nurkassa jota tökitään kynällä kokoajan. Pitäisi/voisi/täytyisi tehdä monta asiaa mutta ei vain ole voimaa x(
Viikonlopun aikana jos sais harkkatyön pois alta niin siirtyis lynkkauspäivä vähäsen.
Oispa kesä ja kärpäset. Kirmaisin niityllä vailla huolia. Ja oispa töitä ja rahaa.. ja kaikkea.
Jonkinlainen muutos piristäis. Oispa joku taikalamppu ja kolme toivetta. Mutta ei tämä mun elämä ole edes tuhkimo-tarina :D
Kaikki loppuu aikanaan. Myös ne ikävät ajat. Huomenna maistuu olut :E