Kannattasko joskus,vaikka kerran viikkoon vähän miettiä asioita?
Vähän laajemmalti kun vaan oman navan ympäriltä..?
Mennä vaikka oikeesti kahtomaan peiliin,oon tässä ja nyt. Mitä oon tehny? Kuka on tehny MULLE pahaa? Yks elämä ,ja hukkaan sitä. Hukkaan sitä semmosten ihmisten seurassa, joiden kanssa en ehkä kumminkaan loppujen lopuks halua olla. Siinä menee aikaa hukkaan. Ajatella,vaan yks elämä ja jokainen minuutti kannattaa käyttää niinku ITE haluaa.
Jokainen on oman elämänsä päähenkilö. Jokainen saa päättää mitä elämässään tekee.
Jokainen saa ajatella mitä haluaa. Jokainen saa olla kenestä tahansa,mitä tahansa mieltä haluaa.
Ei ehkä kannata ajatella samallalailla ihmisistä ja asioista,niinkuin toinen ajattalee. Se toinenkaan ei välttämättä ihan oikeesti ajattele sillälailla,mitä sanoo ajattalevansa. Paitsi jos haluaa olla miellyttämishaluinen, haluaa tehä muille "hyvänmielen" siten että muuttaa omaa mielipidettään ja ajatuksiaan. MIKS? :o
Ja aina kun puuttuu muiden elämään,tai tekemisiin, niin kannattas aina vähän miettiä. Miten se vaikuttaa minun elämään? Ja ihan by the way,miten se ees kuuluu miule?
Se kummiskin on loppujen lopuks ihan jokaisen oma asia,mitä tekee.
Pitääkö nykyään aina ajatella, että voinko tehdä ja sanoo tätä, ja mitähän minusta tämän jälkeen ajatellaan?
Varmaan koko maailman pitäs sulkeutua pimeeseen kellariin, teipit suulla. Kukaan ei pystys sanomaan eikä näkemään mitään. Loppus toisten arvostelu, esim. mitä SE ja SE on tehny ja voi vittu minkälaiset vaatteet ja lävistykset.
Jokainen olkoon semmonen ku haluaa. Laiha,lihava,ruma,kaunis, ihan mikä vaan. Mitä myö ollaan toisia arvostelemaan? arvostellaan ekana omaa itteemme ja mietitään omia tekemisiä. Sitten voidaan ehkä hiukan arvostella toisiakin,mutta sitäkii rajallisesti. Miten myö pystytään sanomaan,kuka on läski? ruma? vittumainen?
Mitäs me ite ollaan? omasta mielestä? Haetaan lapiot ja kaivaudutaan itteemme pintaa syvemmälle. Miks kieriskellään vitutuksessa? oonko ite tehny jotain? vituttaako joku ihminen tosi tosi paljon? miks ei vaan unoheta sitä,tai selvitetä asiaa. Ja onko siinä edes oikeeta vitutuksen aihetta.. Miun ei tarvii sotkeutua muiden asioihin,varsinkaan semmosiin joka ei millään lailla vaikuta tai liity minuun.
Ja miks tehdään itellemme ja toisillemme tahallaan pahaa mieltä? haukutaan,petetään, kerrotaan luottamuksellisia asioita eteenpäin?
Haukutaan,ja nostetaan omaa itsevarmuutta? petetään,ja tehdään helvetin paha mieli toiselle,ja lopulta itsellekkin?
Ja kun joku kertoo minulle asian, helpottaakseen vaikka omaa oloaan. En totta vieköön ainakaan siinä vaiheessa edes ajattele,että lähdempä kertomaan tätä heti eteenpäin. Sen,että joku kertoo minulle asian,joka on sitä vaivannut,pitäisi minusta luonnollisesti tuntua ihanalta. Tulee sellainen olo että oon luottamuksen arvoinen ja pystyn ehkä jonkin verran helpottamaan toisen oloa. Ja siihen tarvitaan vaan korvat, että kuuntelee mitä asiaa toisella on.
Ois ihan ylihuippua jos ei vänkäämällä tehtäs ennää asioita monimutkasemmaks,eiköhän tässä elämässä oo tarpeeks ilman turhiakin juttuja?
Ja TEINI! Jokainen tulee olemaan,on, tai on ollu teini. Niin miks sitä käytetään haukkumis sanana? :O "vitun teini"? miten ois "vitun vauvva,lapsi,nuori,aikuinen,vanhus?"
-Jokainen erilainen,Jokainen samanarvoinen.<3
-mietteitä,MK.-
